Opintojen mitoituksen suhde opiskelijan ajankäyttöön, kuormittuneisuuteen ja opintomenestykseen kasvatustieteellisissä opinnoissa
Impola, Jarkko (2021-03-22)
Impola, Jarkko
J. Impola
22.03.2021
© 2021 Jarkko Impola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103231459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103231459
Tiivistelmä
Tämä kasvatustieteiden pro gradu -työ käsittelee opintojen mitoitusta sekä opiskelijan ajankäyttöä opinnoissa. Tutkimuskysymyksenä oli, millainen yhteys kasvatustieteen opintojen mitoitetuilla laajuuksilla, opiskelijan todellisella ajankäytöllä opinnoissa, tämän kokemalla kuormittuneisuudella opinnoissa sekä opintomenestyksellä on keskenään.
Lähestymistavaltaan työ oli empiiris–analyyttinen, kvantitatiivinen tutkimus. Teoreettisena pohjana sovellettiin Michael Uljensin (1997) kuvaamaa opetus–opiskelu–oppimissuhdetta, joka suhteutettiin työn teoreettisessa mallissa tutkimuksen keskeisiin muuttujiin, kuten opintojen mitoitukseen, kuormittavuuteen ja opintomenestykseen.
Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoille suunnattuna verkkokyselynä marraskuussa 2020 (N = 284). Tulosten perusteella tyypillinen kasvatustieteellisten alojen opiskelija käytti mittaushetkellä opintoihin aikaa 31,5 tuntia viikossa, josta 17 tuntia itsenäiseen työskentelyyn, 9,5 tuntia kontaktiopetukseen, 3 tuntia pari- tai ryhmätyöskentelyyn sekä 2 tuntia muuhun opintoihin liittyvään toimintaan. Analyysivaiheen perusteella opiskelijan ajankäyttö ja kuormittuneisuus opinnoissa näyttäytyivät kokonaisuudessaan varsin yksilöllisinä ilmiöinä. opintojen laskennallisella laajuudella oli luonteeltaan heikko tilastollinen yhteys opintoihin käytettyyn aikaan ja kuormittavuuteen. Sen sijaan opinnoissa koettu kuormittuneisuus oli melko selkeässä yhteydessä opintoihin käytettyyn aikaan. Työssäkäynti opintojen ohessa puolestaan oli käänteisessä, joskin heikossa yhteydessä kontaktiopetukseen osallistumiseen sekä pari- ja ryhmätyöskentelyyn käytettyyn aikaan. Opintomenestys sen sijaan ei korreloinut yhdenkään tutkimuksessa tarkastellun muuttujan kanssa merkitsevästi. Kriittisen teoreettisen tarkastelun sekä tulosten perusteella opintojen mitoittamiseen EHEA–maissa sovellettu ECTS-opintopistejärjestelmä vaikuttaa lukuvuoden pituuteen nähden ylimitalliselta ja opintojen todellisen työmäärän sekä kuormittavuuden ennakointiin heikosti soveltuvalta menetelmältä.
Lähestymistavaltaan työ oli empiiris–analyyttinen, kvantitatiivinen tutkimus. Teoreettisena pohjana sovellettiin Michael Uljensin (1997) kuvaamaa opetus–opiskelu–oppimissuhdetta, joka suhteutettiin työn teoreettisessa mallissa tutkimuksen keskeisiin muuttujiin, kuten opintojen mitoitukseen, kuormittavuuteen ja opintomenestykseen.
Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoille suunnattuna verkkokyselynä marraskuussa 2020 (N = 284). Tulosten perusteella tyypillinen kasvatustieteellisten alojen opiskelija käytti mittaushetkellä opintoihin aikaa 31,5 tuntia viikossa, josta 17 tuntia itsenäiseen työskentelyyn, 9,5 tuntia kontaktiopetukseen, 3 tuntia pari- tai ryhmätyöskentelyyn sekä 2 tuntia muuhun opintoihin liittyvään toimintaan. Analyysivaiheen perusteella opiskelijan ajankäyttö ja kuormittuneisuus opinnoissa näyttäytyivät kokonaisuudessaan varsin yksilöllisinä ilmiöinä. opintojen laskennallisella laajuudella oli luonteeltaan heikko tilastollinen yhteys opintoihin käytettyyn aikaan ja kuormittavuuteen. Sen sijaan opinnoissa koettu kuormittuneisuus oli melko selkeässä yhteydessä opintoihin käytettyyn aikaan. Työssäkäynti opintojen ohessa puolestaan oli käänteisessä, joskin heikossa yhteydessä kontaktiopetukseen osallistumiseen sekä pari- ja ryhmätyöskentelyyn käytettyyn aikaan. Opintomenestys sen sijaan ei korreloinut yhdenkään tutkimuksessa tarkastellun muuttujan kanssa merkitsevästi. Kriittisen teoreettisen tarkastelun sekä tulosten perusteella opintojen mitoittamiseen EHEA–maissa sovellettu ECTS-opintopistejärjestelmä vaikuttaa lukuvuoden pituuteen nähden ylimitalliselta ja opintojen todellisen työmäärän sekä kuormittavuuden ennakointiin heikosti soveltuvalta menetelmältä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31652]