JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tarkastelen tutkielmassani tyhjyyttä Virginia Woolfin teoksessa To the Lighthouse (1927). Pohdin, miten Woolf kirjoittaa tyhjän kohdeteoksessani ja minkälaisia merkityksiä hän antaa tyhjyydelle. Teen havaintoja tyhjyydestä sekä kartoittamalla kohdeteokseni tyhjyyteen liittyvää sanastoa että tarkastelemalla muuten niitä keinoja, joilla Woolf pyrkii tyhjyyttä ilmaisemaan. Tutkielmani johdannossa tuon esille sitä, miten tyhjyyttä voi tarkastella eri näkökulmista. Esittelen siinä myös eri ajattelijoiden fiktiivisen maailman tiloihin ja erityisesti taloon liittyviä ajatuksia.

Käsittelen tutkielmani toisessa pääluvussa kohdeteokseni sanastoa. Tyhjyys ilmaistaan To the Lighthouse -teoksessa useimmiten sanoilla empty, emptiness ja nothingness. Woolfille tyhjyys on teoksessa useammin konkreettista kuin abstraktia, mutta tämä konkreettinen tyhjyys saa usein abstrakteja merkityksiä. Hän siis hyödyntää konkreettista tyhjyyttä kerronnallisen aukon kaltaisesti. Sanastoa tutkiessani minulle syntyy se vaikutelma, että Woolf hyödyntää tyhjyyttä tietoisesti. Woolf ilmaisee tyhjyyttä myös muutoksella fokalisoinnissa teoksen keskimmäisen osan alussa. Hän käyttää myös erilaisia runouden keinoja kertoessaan tyhjyydestä. Konkreettiset tyhjät tilat liittyvät kohdeteoksessani kuolemaan ja erityisesti poissaoloon. Käsittelen näitä aiheita kolmannessa pääluvussa. Poissaolossa on mukana aimo annos läsnäoloa, mistä syntyy se vaikutelma, ettei Woolf oikeastaan tyydy tyhjyyteen.

Tutkielmassani neljännessä pääluvussa tarkastelen teoksen kolmen päähenkilön tyhjyyteen liittyviä kokemuksia ja tunteita. Silmiinpistävintä tyhjyyttä teoksessa on sen keskimmäisen osan runollinen kuvaus tyhjästä talosta. Mr. Ramsay pelkää tyhjyyttä; hän uskoo tuhoutuvansa, jos hänen talonsa tyhjenee elämästä. Pimeässä seikkailevan Mrs. Ramsayn ja perheen Nancy-tyttären kokemukset ihmisestä tyhjänä liittynevät modernistien käsitykseen henkilöhahmosta. Mrs. Ramsay ja Lily Briscoe käyttävät kumpikin tyhjyyttä luovana tilana, Lily tekee sen vain konkreettisemmin taistellessaan tyhjän maalauspohjan kanssa. Lily kokee myös voimakasta tyhjyyttä menetettyään Mrs. Ramsayn, jonka hän näkee aarrearkun kaltaisena toisin kuin vaimoaan vähättelevä Mr. Ramsay.

Tarkastelen tutkielmassani fiktiivisen maailman rakennettuja tiloja. Woolf kertoo tarinaansa taloa täyttäen ja tyhjentäen. Teen havaintoja esimerkiksi talon, portaiden tai kahvikupin tyhjyydestä. Näkökulmani tyhjyyteen on siis arkkitehtoninen. Stephen Kern kirjoittaa teoksessaan The Modernist Novel: A Critical Introduction (2011) siitä, miten 1800-luvun lopulla aiemmin negatiivisesti käsitettyjä elementtejä hyödynnettiinkin positiivisina (76). Kernin lisäksi hyödynnän tutkielmassani monien muiden kirjallisuudentutkijoiden ajatuksia. Näen tyhjyyden kohdeteoksessani kerronnallisesti hyödynnettynä elementtinä, joka on välttämätön osa sen elinvoimaisuutta.