University of Oulu

Pitkittyneen yskän diagnostiikka ja hoito perusterveydenhuollossa

Saved in:
Author: Oehlandt, Anne1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Pages: 28
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103303706
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Oehlandt, 2021
Publish Date: 2021-03-31
Thesis type: Other thesis
Tutor: Salonen, Johanna
Reviewer: Salonen, Johanna
Härönen, Heli
Description:

Tiivistelmä

Tutkielma käsittelee aikuisen pitkittyneen yskän syitä, diagnostiikkaa ja hoitoa perusterveydenhuollon lääkärin näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää tutkimukseen perustuva yhteenveto siitä, kuinka pitkittynyttä yskää sairastavan potilaan kokonaistilannetta tulisi lähestyä terveyskeskuksessa. Tutkielma on ei-systemaattinen, kuvaileva kirjallisuuskatsaus.

Noin 10 % väestöstä kärsii pitkittyneestä yskästä, jolla on merkittäviä fyysisiä ja ennen kaikkea psykososiaalisia liitännäishaittoja, jotka häiritsevät useaa elämän osa-aluetta. Refleksinä yskä puhdistaa ilmateitä, mutta se voi myös kroonistua. Yskä on pitkittynyt, kun se on kestänyt yli 8 viikkoa. Pitkittyneen yskän yleisimpiä syitä ovat ylähengitystieperäinen yskäoire, astma ja siihen liittyvät oireyhtymät sekä refluksitauti. Lääkkeistä angiotensiinikonvertaasin estäjät aiheuttavat osalle käyttäjistään yskää. Lisäksi tupakoivilla esiintyy kroonista yskää. Kun yskälle ei löydy selitystä taustasairaudesta tai yskä jatkuu taustasairauksien asianmukaisesta hoidosta huolimatta, voidaan puhua yskärefleksikaaren herkitymisestä eli yskäherkkyysoireyhtymästä.

Pitkittyneen yskän selvittelyyn on kehitetty systemaattisia lähestymistapoja eli algoritmeja. Aluksi tupakointi ja ACE-estäjät tulisi lopettaa kaikilta kroonisesta yskästä kärsiviltä. Erityisen tärkeää on lähettää jatkotutkimuksiin kaikki potilaat, joiden oireiden tai keuhkojen röntgen-kuvan perusteella herää epäily vakavammasta sairaudesta. Mikäli tällaista epäilyä ei herää, tulee kaikille potilaille teettää spirometria ja PEF-seuranta astman poissulkuun. Astman ja/ tai eosinofiilisen bronkiitin epäilyssä voidaan tehdään 2–4 viikon hoitokokeilu suuriannoksisella inhalaatiosteroidilla. Antihistamiinin ja dekongestantin yhdistelmää käytetään ylähengitystieperäisen yskäoireen hoitokokeiluna. Jos potilaalla esiintyy närästysoireita ja ruuan regurgitaatiota, tulee refluksin hoitona antaa elämäntapaohjeita ja harkiten protonipumpun inhibiittoreita. Usein kroonisen yskän taustalla on useampi tekijä, joten useampi peräkkäinen arviointi ja hoito voi olla tarpeen.

Ennen kuin aloitetaan yskän oireenmukainen hoito, tulisi pyrkiä selvittämään ja hoitamaan yskän aiheuttajaa asianmukaisesti. Puhe- ja ääniterapialla sekä fysioterapialla voidaan vähentää yskimistä. Yskän oireenmukaisena hoitona voidaan käyttää myös neuromodulaattoreita, kuten morfiinisulfaattia, gabapentiiniä ja amitriptyliinia.

see all

Subjects:
Copyright information: © Anne Oehlandt, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.