TAVI-potilaiden pysyvän tahdistimen tarpeen ennustavia tekijöitä Oulun yliopistollisessa sairaalassa 2017
Harri, Annika (2021-03-29)
Harri, Annika
A. Harri
29.03.2021
© 2021 Annika Harri. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103303708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103303708
Tiivistelmä
Aorttaläpän ahtauma on yleisin hoitoa vaativa läppäsairaus länsimaissa. Vaikea-asteista, oireista aorttaläppästenoosia sairastavista potilaista jopa puolet menehtyy kahden vuoden sisällä, mikäli läppävikaa ei hoideta. Perinteinen aorttaläpän stenoosin hoitotapa on ollut avosydänleikkaus. Aorttaläppästenoosia sairastavat potilaat ovat usein iäkkäitä ja monisairaita, ja siten suuressa riskissä saada kirurgisen läppäleikkauksen yhteydessä komplikaatioita.
TAVI-toimenpide mahdollistaa vähemmän kajoavan eli noninvasiivisen hoitovaihtoehdon aorttaläppästenoosia sairastaville potilaille. TAVI-toimenpiteessä ahtautuneen aorttaläpän tilalle asennetaan verisuoniteitse katetrin avulla uusi toimiva aorttaläppäproteesi. Yleisin tapa on kuljettaa uusi läppä reisivaltimon kautta vanhan aorttaläpän kohdalle. Vanha, kalkkeutunut aorttaläppä jää uuden läpän ja aortan seinämän väliin tarpeettomana.
Ensimmäinen ihmiselle suoritettava TAVI-toimenpide tehtiin vuonna 2002. Toimenpide on yleistynyt teknologian kehittymisen ja myönteisten tutkimustulosten ansiosta. Myös TAVI-toimenpiteeseen liittyy mahdollisia komplikaatioita, joista yleisimpiä ovat eteiskammiojohtumisen häiriöt, kuten täydellinen eteiskammiokatkos tai uusi haarakatkos. Pysyvät ja kliinisesti merkittävät johtumishäiriöt hoidetaan pysyvän tahdistimen asennuksella.
Potilaiden seulonta TAVI-toimenpiteeseen tehdään moniammatillisesti. Kardiologien ja sydänkirurgien lisäksi voidaan tarvita mm. geriatrin ja neurologin näkemystä. Potilailta tutkitaan aorttaläpän alue perusteellisesti. Mitattavia arvoja ovat mm. virtausnopeus, painegradientti, kammioiden toiminta, läpän kalkkiutuneisuuden aste, verenpaine ja sydämen toiminnallinen status. Sepelvaltimot kuvataan angiografialla.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät ennustavat TAVI-toimenpiteen jälkeisiä sydämen johtoratajärjestelmän häiriöitä ja pysyvän tahdistimen asennuksen tarvetta. Tarkastelun kohteena ovat TAVI-toimenpiteellä hoidetut aorttaläppästenoosia sairastavat potilaat Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2017, joilla ei ole ennen toimenpidettä pysyvää sydämen tahdistinta.
Tämän työn tulosten perusteella sydämen johtumishäiriöiden kehittymiseen ja pysyvän tahdistimen asennukseen vaikuttavista tekijöistä vahvimmin nousevat esille potilaalla jo valmiiksi olevat eteis- ja kammiojohtumisen häiriöt sekä toimenpiteen jälkeen ilmaantuva III asteen eteiskammiokatkos ja uusi vasen haarakatkos.
Avainsanat: aorttaläppästenoosi, johtumishäiriö, TAVI-toimenpide, pysyvä tahdistin
TAVI-toimenpide mahdollistaa vähemmän kajoavan eli noninvasiivisen hoitovaihtoehdon aorttaläppästenoosia sairastaville potilaille. TAVI-toimenpiteessä ahtautuneen aorttaläpän tilalle asennetaan verisuoniteitse katetrin avulla uusi toimiva aorttaläppäproteesi. Yleisin tapa on kuljettaa uusi läppä reisivaltimon kautta vanhan aorttaläpän kohdalle. Vanha, kalkkeutunut aorttaläppä jää uuden läpän ja aortan seinämän väliin tarpeettomana.
Ensimmäinen ihmiselle suoritettava TAVI-toimenpide tehtiin vuonna 2002. Toimenpide on yleistynyt teknologian kehittymisen ja myönteisten tutkimustulosten ansiosta. Myös TAVI-toimenpiteeseen liittyy mahdollisia komplikaatioita, joista yleisimpiä ovat eteiskammiojohtumisen häiriöt, kuten täydellinen eteiskammiokatkos tai uusi haarakatkos. Pysyvät ja kliinisesti merkittävät johtumishäiriöt hoidetaan pysyvän tahdistimen asennuksella.
Potilaiden seulonta TAVI-toimenpiteeseen tehdään moniammatillisesti. Kardiologien ja sydänkirurgien lisäksi voidaan tarvita mm. geriatrin ja neurologin näkemystä. Potilailta tutkitaan aorttaläpän alue perusteellisesti. Mitattavia arvoja ovat mm. virtausnopeus, painegradientti, kammioiden toiminta, läpän kalkkiutuneisuuden aste, verenpaine ja sydämen toiminnallinen status. Sepelvaltimot kuvataan angiografialla.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät ennustavat TAVI-toimenpiteen jälkeisiä sydämen johtoratajärjestelmän häiriöitä ja pysyvän tahdistimen asennuksen tarvetta. Tarkastelun kohteena ovat TAVI-toimenpiteellä hoidetut aorttaläppästenoosia sairastavat potilaat Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2017, joilla ei ole ennen toimenpidettä pysyvää sydämen tahdistinta.
Tämän työn tulosten perusteella sydämen johtumishäiriöiden kehittymiseen ja pysyvän tahdistimen asennukseen vaikuttavista tekijöistä vahvimmin nousevat esille potilaalla jo valmiiksi olevat eteis- ja kammiojohtumisen häiriöt sekä toimenpiteen jälkeen ilmaantuva III asteen eteiskammiokatkos ja uusi vasen haarakatkos.
Avainsanat: aorttaläppästenoosi, johtumishäiriö, TAVI-toimenpide, pysyvä tahdistin
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31978]