JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella korkeakoulutuksen merkitystä sen yksilölle ja yhteisölle tuomien hyötyjen kautta. Työn tavoitteena on selvittää kasvatustieteellisestä ja koulutusekonomisesta näkökulmasta koulutuksen hyötyjen ulottumista yksilön taloudellisesta tilanteesta yritysten tuottavuuteen, teknologiseen kasvuun ja aina yhteisön kokemiin ulkoishyötyihin asti. Ongelman käsittely ja tuore tutkimus lisää kasvatustieteen alan ymmärrystä aiheesta, tukee koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista, sekä parantaa taloudellisessa päätöksenteossa tarvittavaa käsitystä korkeakoulutuksen merkittävyydestä. Tämä on tärkeää, sillä viime vuosien aikana korkeakoulutuksen saama rahoitus on ollut tiukassa niin kansainvälisellä tasolla kuin Suomessakin.

Asetettu tutkimusongelma käsittää vaikutusten jaon yksilön ja yhteisön kokemiin hyötyihin. Apuna asettelussa toimii myös koulutussosiologiseen teoriaan kuuluvat sosiaalisen pääoman ja sosioekonomisen aseman konseptit, sekä taloustieteen tehokkuuden ja tuottavuuden käsitteet. Pääasiallisena teoreettisena lähtökohtana tutkielmassa toimii moderni inhimillisen pääoman teoria. Kyseinen teoria näkee koulutuksen itsensä takaisin maksavana investointina, jossa osatekijänä on markkinoiden lisäksi inhimillinen pääoma eli yksilöiden kokema terveys, tyytyväisyys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Tutkielma etenee modernin inhimillisen pääoman teoriasta taloudellisiin vaikutuksiin, joista käsittely jatkuu koulutuksen ja tuottavuuden yhteyden analyysiin. Seuraavaksi painopiste siirtyy taloudesta kulutus- ja ulkoisvaikutuksiin, jotka toimivat koulutuksen henkisten ja sosiaalisten seurausten tarkastelun teoriapohjina.

Kaksiosaiseen tutkimusongelmaan on aiheen käsittelyn avulla saatu koostettua selkeät vastaukset, jotka tukevat tutkimuksen alussa osoitettuja ennakkokäsityksiä. Tulokset siis osoittavat, että korkeakoulutuksella on myönteisiä vaikutuksia ja suoranaisia hyötyjä niin yksilön kuin yhteisönkin toiminnalle. Hyödyt ovat taloudellisia, sekä yksilön ja yhteiskunnan yleistä hyvinvointia ja toimintakykyä tukevia.

Tutkielman luonne on puhtaasti teoreettinen jo olemassa olevaan tutkimukseen ja omaan pohdintaani perustuva tutkimus. Johtopäätökset eivät siis perustu uuden tiedon kautta luotuihin päätelmiin vaan aiemman tutkimuksen sisällön hahmottamiseen ja koostamiseen. Tutkielman luotettavuutta parantaisi aiheen empiiriseen eli määrälliseen tai laadulliseen havainnointiin perustuvan tutkimuksen lisääminen.