JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa haiman saarekkeiden beetasolut tuhoutuvat niihin kohdistuvan autoimmuunireaktion seurauksena. Tyypin 1 diabetes alkaa yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa mutta siihen voi sairastua periaatteessa missä iässä tahansa. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes johtaa krooniseen hyperglykemiaan ja sitä seuraaviin akuutteihin ja kroonisiin komplikaatioihin. Näitä akuutteja komplikaatiota ovat ketoosi ja ketoasidoosi, ja kroonisia komplikaatioita ovat mikro- ja makrovaskulaariset sairaudet kuten retino-, nefro- ja neuropatia sekä sepelvaltimotauti.

Hyvä apukeino diabeteksen ilmaantuvuuden ja hoidon laadun seurantaan ovat laaturekisterit. Myös OYS:n lastenklinikkaan on perustettu vuonna 2017 uusi diabetesrekisteri. Uuteen rekisteriin siirrettiin automaattisesti laboratoriojärjestelmästä seurantaverinäytteiden tulokset edeltävän viiden vuoden ajalta sekä manuaalisesti kirjattiin tärkeimpiä seurantatietoja paperisista vuositarkastuslomakkeista vuosilta 2014–2017. Tämän syventävien opintojen tutkielman tutkimusjoukkona ovat potilaat, jotka ovat käyneet diabeteksen vuositarkastuksessa OYS:n lasten ja nuorten poliklinikalla kyseisenä aikavälinä.

Tämä syventävien opinnäytetyö on tyypiltään rekisteritutkimus. Tietojen analysointimenetelmänä käytettiin SPSS-järjestelmää. Tutkimuksessa analysoitiin eri muuttujia lasten diabeteksen hoidon seurantaan liittyen, tärkeimpänä analysoitavana pitkäaikaisverensokeri (HbA1c). Merkittävin tulos vuoden 2016 aineistossa oli, että HbA1c-taso ei ollut potilailla ihanteellisella tasolla. Lisäksi samassa aineistossa tytöillä HbA1c -taso oli korkeampi kuin pojilla. Vuosikohtaisesti tarkasteltuna vuosina 2014–2017 eri ikäryhmissä (1–5-vuotiaat, 6–10-vuotiaat, 11–15-vuotiaat, yli 15-vuotiaat) oli pientä vaihtelua keskimääräisessä HbA1c-tasossa mutta selvää laskevaa tai nousevaa trendiä ei ollut nähtävissä. HbA1c-taso näyttäisi tulosten perusteella nousevan iän mukana, sillä esimerkiksi 11–15-vuotiailla oli korkeampi HbA1c-taso kuin 6–10-vuotiailla mutta matalampi kuin yli 15-vuotiailla.

Laaja diabetesrekisteri, jonka tavoitteena on sisältää tiedot kaikista tyypin 1 diabetesta sairastavista antaa valtavasti tietoa sekä kliinistä työtä, että myös kliinistä tutkimusta varten. Rekisteristä saatavien tietojen avulla jokaisen ikäryhmän keskimääräiset HbA1c-arvot toivon mukaan kääntyvät laskuun tulevina vuosina, kun hoidon laatua pystytään parantamaan ja yhtenäistämään rekisteritutkimuksesta saatavan tiedon avulla. Näin toivotaan käyvän myös koko Suomessa, jos laaja yhtenäinen valtakunnallinen diabetesrekisteri tulevaisuudessa toteutuu.