JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kainuussa Karjalan superryhmään liittyvä malmipotentiaali keskittyy Kainuun liuskevyöhykkeelle. Työn tavoitteena on tarkastella Kainuun liuskevyöhykkeeseen liittyvää malmipotentiaalia alueen geologisen kehityksen pohjalta.

Karjalan superryhmän kehitys kesti lähes 600 miljoonaa vuotta tuottaen aina Pohjois-Savosta Lappiin saakka ulottuvan pintakivisyntyisten vyöhykkeiden muodostaman kokonaisuuden, jonka kerrostumispohjana oli arkeeinen pohjakompleksi. Vyöhykkeiden ja siten koko superryhmän synty on kuvattavissa kehitysvaiheista kertovilla kronostratigrafisen merkityksen omaavilla kerrossarjoilla: Sumi, Sariola, Kainuu, Jatuli ja Kaleva. Näiden kerrossarjojen tuottamat muodostumat ovat monipuolisesti tavattavissa Kainuun liuskevyöhykkeellä. Vyöhyke on jaettavissa itäisiin- ja läntisiin muodostumiin sekä keskiosiin, joista jokaiseen liittyy malmipotentiaalia.

Kainuun liuskevyöhykkeellä sijaitsee muun muassa Talvivaaran esiintymä, joka on yksi Suomen merkittävimmistä metallimalmiesiintymistä. Sen kuuluessa mustaliuskemalmeihin, on suuri huomio Kainuun liuskevyöhykkeellä keskittynyt vastaavantyyppisten esiintymien löytymiselle. Nämä esiintymätyypit herättävätkin edelleen kiinnostusta ja tarjoavat tutkimisen aihetta malmipotentiaalin näkökulmasta. Uudenlaista potentiaalia on kuitenkin viime aikoina keskittynyt Kainuun liuskevyöhykkeen malmivaroiltaan vähemmän tunnettuihin osiin, kun esille on noussut muun muassa vahvasti akkumineraaleihin liittyvät kobolttivarat.

Runsaasta malmipotentiaalista ja useista tunnetuista malmiesiintymistä huolimatta taloudellisesti hyödynnettäviä malmiesiintymiä on Kainuun liuskevyöhykeellä tällä hetkellä vain yksi. Rajoitteita malmien hyödyntämiselle ovat luoneet tunnettujen esiintymien pienet kokoluokat sekä potentiaalisia alueita koskeva vähäinen tutkimustieto. Metallisten mineraalivarantojen todellisen laajuuden selvittäminen näyttäisi vaativan tulevaisuudessa yhä enemmän tutkimusta liuskevyöhykkeen malmipotentiaalisista alueista.