JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää kehityksellisen kielihäiriön ja lukitaitojen välistä yhteyttä sekä tarkastella, millä tavoin opettaja voi tukea kielihäiriöisen oppilaan lukitaitojen kehittymistä. Kehityksellinen kielihäiriö ja lukivaikeus esiintyvät usein samanaikaisesti, mikä lisää oppilaan riskiä lukemiseen liittyvien vaikeuksien kohtaamiselle. Lukivaikeus on myös yksi yleisimmistä oppimisvaikeuksista, mikä voi lisätä kielihäiriöisen oppilaan todennäköisyyttä lukivaikeuksien kohtaamiselle lukemisen ollessa yhteydessä kielellisiin taitoihin. Molempien vaikeuksien taustalla olevat tekijät ovat monimutkaisia ja monesta eri tekijästä johtuvia, minkä vuoksi kieleen liittyviä ongelmia ei voida selkeästi erottaa toisistaan.

Tutkielmassa käsitellyt tutkimukset tuovat esiin kehityksellisen kielihäiriön ja lukitaitoihin liittyvien vaikeuksien välistä yhteyttä. Kielihäiriöisten oppilaiden lukitaitoihin liittyvät vaikeudet näyttäytyvät yleisesti lukivaikeuksia ennakoivissa taidoissa, kuten fonologisessa tietoisuudessa, nopeassa sarjallisessa nimeämisessä sekä kirjaintuntemuksessa. Vaikeudet näyttäytyvät siten myös teknisessä peruslukutaidossa, kirjoittamisessa ja luetun ymmärtämisessä. Näiden taitojen tukeminen on tärkeää, koska kirjoitetun tekstin merkitys tiedollisten taitojen oppimiselle lisääntyy alakoulun aikana vuosiluokalta toiselle siirryttäessä.

Jokaisen oppilaan oppimisen edellytykset on mahdollistettava. Tähän lukeutuu riittävien tukimuotojen tarjoaminen, mitä kielellisistä vaikeuksista usein seuraavat haasteet edellyttävät. Tässä tutkielmassa tarkastellaan niitä luku- ja kirjoitustaidon osa-alueita, joissa kielihäiriöisillä oppilailla on tutkielman perusteella havaittu erityisiä vaikeuksia. Näiden osa-alueiden tuen muodoissa korostuu suuremman harjoitusmäärän, toiston, eri aistikanavien sekä ääneen lukemisen merkitys. Toisaalta kielihäiriöiset oppilaat eivät tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella välttämättä tarvitse erityisempiä keinoja luku- ja kirjoitustaitonsa kehittämiseen kuin pelkästään lukivaikeuksia kokevat oppilaat, kunhan heille mahdollistetaan riittävästi harjoitusta ja aikaa taitojensa kehittämiseen.

Developmental language disorder and promoting literacy skills

Abstract

The aim of this descriptive literature review is to survey relationship between developmental language disorder and literacy skills together with teacher’s ability to support the development of pupils’ literacy skills when they struggle with developmental language disorder. Dyslexia and developmental language disorder often co-occur, which increases pupil’s risk for reading related difficulties. Dyslexia is also one of the most common learning disabilities, which can increase the probability of encountering reading related difficulties because reading and linguistic skills interrelate with each other. The underlying factors with both difficulties are complex and arising from many different factors, which is why problems with language cannot be clearly separated.

The studies explored in this thesis bring out the relationship between developmental language disorder and literacy related difficulties. These difficulties among pupils with developmental language disorder are commonly appeared in skills that predict reading difficulties, such as phonological awareness, rapid automatized naming, and letter knowledge. Thus, difficulties are also shown in decoding, writing, and reading comprehension. Supporting these skills is important because school develops skills that are achieved mainly through written text.

Every pupil’s prerequisites for learning must be made possible. This includes offering adequate forms of support, which is often required with the challenges that are followed from linguistic difficulties. This thesis surveys those parts of reading and writing in which pupils with developmental language disorder have been found to have difficulties based on this thesis. The forms of support for these parts underline the importance of greater exercise amount, repetition, different sensory channels, as well as reading alouds. Pupils with developmental language disorder may not require significantly more special ways of developing their reading and writing skills than pupils who experience reading difficulties alone, as long as they are provided with adequate practice and enough time to develop their skills.