JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tunteet ovat läsnä kaikilla elämän osa-alueilla. Elämässä pärjääminen vaatii perinteisen älykkyyden lisäksi myös tunneälyä eli tunnetaitoja. Tunnetaidoista tehdyt tutkimukset ovat painottuneet enemmän pienempiin lapsiin, mutta tunnetaitojen opettelu on tärkeää myös myöhemmin. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia luokanopettajien kokemuksia omista valmiuksistaan opettaa tunnetaitoja luokka-asteilla 3–6. Tätä selvitetään kolmen tutkimuskysymyksen kautta, jotka tarkastelevat, kuinka opettajat ymmärtävät tunnetaito-käsitteen, miten tunnetaidot ilmenevät kouluarjessa ja minkälaisena opettajat kokevat valmiutensa tunnetaitojen opettamiseen.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on jaettu kahteen näkökulmaan: tunnetaitojen oppiminen ja opettaminen. Tunnetaitojen oppimisen yhteydessä määritellään tutkimuksen avainsanat ja esitellään tunteiden yhteyksiä oppimiseen. Tunnetaitojen opettamisen osuus sisältää tarkastelua perusopetuksen opetussuunnitelmasta, jonka jälkeen käydään läpi tunnetaitojen opettamisen liittyviä tutkimustuloksia. Lopuksi esitellään Yhdysvalloissa kehitetty Ruler-menetelmä sosiaalisten ja tunnetaitojen opettamiseen ja oppimiseen.

Tutkimus on toteutettu fenomenografisena tutkimuksena, jossa aineisto koostuu kuuden luokanopettajan teemahaastatteluista. Luokanopettajat työskentelevät luokka-asteilla 3–6 ja ovat toimineet luokanopettajina jo edellisen opetussuunnitelman (2004) aikaan. Fenomenografinen tutkimus ei tavoittele yleistettävää tietoa jostakin ilmiöstä, vaan keskittyy siihen, kuinka haastateltavat ymmärtävät tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä, eli tunnetaitoja.

Tulokset osoittavat, että tunnetaidot nähdään monitahoisena ilmiönä, joka määritellään tunteiden havaitsemisena ja nimeämisenä, empatiakykynä sekä tunteiden ymmärtämisenä ja säätelynä. Eniten 3.–6. luokkien opetuksessa painottuvat tunteiden havaitsemisen ja säätelyn opettelun tärkeys. Tunnetaidot ilmenevät kouluarjessa oppilaan, opettajan ja koulun toiminnan kautta. Oppilaiden toiminnassa näkyvät haasteet, kuten riitatilanteet kavereiden kanssa, heijastuvat opettajien toimintaan riitatilanteiden selvittämisenä erityisesti sanoittamisen kautta. Luokanopettajien kokemukset omista valmiuksistaan vaihtelivat suuresti. Luokanopettajista muutama koki omat valmiudet tunnetaitojen opettamiseen heikkona, osa taas vahvana. Tähän kokemukseen oli yhteydessä opettajan saama lisäkoulutuksen määrä. Jokainen luokanopetta osasi kertoa erilaisia pedagogisia menetelmiä tunnetaitojen opettamiseen. Tutkimus auttaa hahmottamaan tunnetaitojen opettamisen tärkeyttä, jota johtopäätöksissä esitelty kuva tunnetaitojen opettamiseen liittyvistä rakenteista painottaa.