Kyläkoulujen lakkauttaminen : päätösten perusteet ja niiden seuraukset
Herrala, Fanni (2021-04-21)
Herrala, Fanni
F. Herrala
21.04.2021
© 2021 Fanni Herrala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105047653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105047653
Tiivistelmä
Kouluverkon harventamisen seurauksena pitkään paikkaansa Suomen yleisimpänä koulumuotona pitänyt kyläkoulu on muuttunut lähes harvinaisuudeksi. Vallitseva koulurakentamisen malli, monitoimitalo, on korvannut monet lakkautetut kyläkoulut, jonka seuraukset näkyvät kyläyhteisöissä monin eri tavoin. Tilanne on herättänyt julkista keskustelua ja kritiikkiä, sillä monessa yhteisössä kokemus on, että kyläkouluja lakkautetaan suhteettoman paljon tarpeeseen nähden.
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen, millä perustein kyläkouluja lakkautetaan ja millaisia seurauksia kyläkoulujen lakkautuksilla tiedetään olevan aikaisempien tutkimusten perusteella. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta läpikäyden suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia kyläkouluista, joiden pohjalta olen etsinyt vastauksia tutkimuskysymyksiini.
Tutkimustulosten perusteella kyläkouluja lakkautetaan yleisimmin taloudellisten syiden ja oppilasmäärän laskun vuoksi. Lisäksi kuntien velkaantuminen ja uudistukset kunta- ja palvelurakenteissa, pienkoululisän lakkauttaminen, koulujen rakennusideologian muuttuminen yksittäisistä kouluista monitoimirakennuksiin, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, maakuntauudistus, uusi opetussuunnitelma, sekä vanhojen koulurakennusten huonokuntoisuus ovat keskeisiä vaikuttimia lakkautuspäätöksissä. Tutkimustulosten perusteella yleisimpiä kyläkoulujen lakkautuksista ilmeneviä seurauksia olivat poismuuton lisääntyminen ja tulomuuton vähentyminen, palvelurakenteiden muutos ja kylien hiljentyminen. Koulun rooli kylässä on usein ollut toimia toiminnan keskuksena, mutta lakkautuksen myötä tapahtuva roolin muutos vaikutti monesti siihen, että yhteisöllisyys kylässä väheni ja lasten sosiaaliset suhteet laajenivat kylien ulkopuolelle.
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen, millä perustein kyläkouluja lakkautetaan ja millaisia seurauksia kyläkoulujen lakkautuksilla tiedetään olevan aikaisempien tutkimusten perusteella. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta läpikäyden suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia kyläkouluista, joiden pohjalta olen etsinyt vastauksia tutkimuskysymyksiini.
Tutkimustulosten perusteella kyläkouluja lakkautetaan yleisimmin taloudellisten syiden ja oppilasmäärän laskun vuoksi. Lisäksi kuntien velkaantuminen ja uudistukset kunta- ja palvelurakenteissa, pienkoululisän lakkauttaminen, koulujen rakennusideologian muuttuminen yksittäisistä kouluista monitoimirakennuksiin, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, maakuntauudistus, uusi opetussuunnitelma, sekä vanhojen koulurakennusten huonokuntoisuus ovat keskeisiä vaikuttimia lakkautuspäätöksissä. Tutkimustulosten perusteella yleisimpiä kyläkoulujen lakkautuksista ilmeneviä seurauksia olivat poismuuton lisääntyminen ja tulomuuton vähentyminen, palvelurakenteiden muutos ja kylien hiljentyminen. Koulun rooli kylässä on usein ollut toimia toiminnan keskuksena, mutta lakkautuksen myötä tapahtuva roolin muutos vaikutti monesti siihen, että yhteisöllisyys kylässä väheni ja lasten sosiaaliset suhteet laajenivat kylien ulkopuolelle.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31937]