Kirjallisuuden merkitys kielitietoisen opetuksen ja monilukutaidon kehityksen tukena
Honkimaa, Noora (2021-04-26)
Honkimaa, Noora
N. Honkimaa
26.04.2021
© 2021 Noora Honkimaa. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105047681
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105047681
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmassani tutkin, miten kirjallisuudella voidaan tukea kielitietoista opetusta ja monilukutaidon kehittymistä. Tarkoituksenani on avata kielitietoisuuden käsitettä ja sen yhteyttä monilukutaidon käsitteeseen. Kirjallisuuden merkitystä kielitietoiselle opetukselle ja monilukutaidon kehitykselle tarkastelen kirjallisuuskasvatuksen näkökulmasta. Lasten heikkenevä lukutaito on herättänyt keskustelua mediassa samaan aikaan, kun keskustelu kielitietoisuuden merkityksestä on koulumaailmassa lisääntynyt. Tutkielmassani pyrinkin kokoamaan yhteen kielitietoisuuden eri määritelmiä ja tutustumaan kirjallisuuskasvatuksen mahdollisuuksiin tuoda esiin lukemista innostavana työtapana. Tutkielmani on toteutettu teoreettisena kirjallisuuskatsauksena ja tarkastelen aihettani erityisesti Suomen koulun kontekstista käsin. Tarkastelen käyttämieni käsitteiden historiaa lyhyesti, mutta keskityn erityisesti nykykoulun kontekstiin.
Tutkimukseni sisältää narratiivisen kirjallisuuskatsauksen piirteitä ja sen tarkoituksena on luoda laaja yleiskuva tarkasteltavasta aiheesta. Aineistosta nousi erityisen selkeästi esiin monilukutaidon ja kielitietoisuuden välinen yhteys, sekä kirjallisuuskasvatuksen mahdollisuudet molempien kehittämiseksi. Aineiston pohjalta on havaittavissa, että monilukutaito voidaan mieltää osaksi kielitietoisuuta ja ne voidaan nähdä toisiaan tukevina. Kielitietoinen opettaja kiinnittää oppilaidensa huomion kielen erityispiirteisiin ja tukee kaikkien luokan oppilaiden kielitietoisuuden kehittymistä. Kirjallisuuskasvatuksen kautta on mahdollista keskittyä muun muassa erilaisten tekstilajien, tekstin kielen sekä monikielisyyden tarkasteluun. Kirjallisuuden avulla voidaan luoda oppilaille selkeämpää kuvaa monikielisyydestä ja monikulttuurisuudesta. Nämä seikat korostavat kirjallisuuskasvatuksen merkitystä kielitietoisuutta ja monilukutaitoa tukevana työtapana.
Kokonaisuutena kirjallisuuden avulla on mahdollista ottaa käyttöön erilaisia kielitietoisuutta ja monilukutaitoa kehittäviä työtapoja, sekä käsitellä niihin läheisesti liittyviä aiheita kirjallisuuden kautta. Tutkielmani pohjautuu pääosin aiheesta koottuihin artikkelikokoelmiin, tutkimuksiin ja muihin soveltuviin julkaisuihin, joista osa on kansainvälisiä. Olen pyrkinyt lisäämään tutkielmani luotettavuutta vertailemalla käyttämiäni lähteitä keskenään ja hyödyntämällä niitä monipuolisesti. Kielitietoisuus on aiheena Suomessa edelleenkin melko vähän tutkittu, ja tilaa lisätutkimukselle olisi. Valitsemaani aihetta olisikin mahdollista käsitellä lisää useista eri näkökulmista, sekä syventää tarkastelua tulevaisuudessa. Jatkossa erityisesti kielitietoisen opetuksen ja kirjallisuuskasvatuksen yhdistämistä voisi olla mielekästä tutkia käytännön olosuhteissa.
Tutkimukseni sisältää narratiivisen kirjallisuuskatsauksen piirteitä ja sen tarkoituksena on luoda laaja yleiskuva tarkasteltavasta aiheesta. Aineistosta nousi erityisen selkeästi esiin monilukutaidon ja kielitietoisuuden välinen yhteys, sekä kirjallisuuskasvatuksen mahdollisuudet molempien kehittämiseksi. Aineiston pohjalta on havaittavissa, että monilukutaito voidaan mieltää osaksi kielitietoisuuta ja ne voidaan nähdä toisiaan tukevina. Kielitietoinen opettaja kiinnittää oppilaidensa huomion kielen erityispiirteisiin ja tukee kaikkien luokan oppilaiden kielitietoisuuden kehittymistä. Kirjallisuuskasvatuksen kautta on mahdollista keskittyä muun muassa erilaisten tekstilajien, tekstin kielen sekä monikielisyyden tarkasteluun. Kirjallisuuden avulla voidaan luoda oppilaille selkeämpää kuvaa monikielisyydestä ja monikulttuurisuudesta. Nämä seikat korostavat kirjallisuuskasvatuksen merkitystä kielitietoisuutta ja monilukutaitoa tukevana työtapana.
Kokonaisuutena kirjallisuuden avulla on mahdollista ottaa käyttöön erilaisia kielitietoisuutta ja monilukutaitoa kehittäviä työtapoja, sekä käsitellä niihin läheisesti liittyviä aiheita kirjallisuuden kautta. Tutkielmani pohjautuu pääosin aiheesta koottuihin artikkelikokoelmiin, tutkimuksiin ja muihin soveltuviin julkaisuihin, joista osa on kansainvälisiä. Olen pyrkinyt lisäämään tutkielmani luotettavuutta vertailemalla käyttämiäni lähteitä keskenään ja hyödyntämällä niitä monipuolisesti. Kielitietoisuus on aiheena Suomessa edelleenkin melko vähän tutkittu, ja tilaa lisätutkimukselle olisi. Valitsemaani aihetta olisikin mahdollista käsitellä lisää useista eri näkökulmista, sekä syventää tarkastelua tulevaisuudessa. Jatkossa erityisesti kielitietoisen opetuksen ja kirjallisuuskasvatuksen yhdistämistä voisi olla mielekästä tutkia käytännön olosuhteissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31995]