University of Oulu

Kohdekielisen kirjallisuuden käyttö ja tekstin ymmärryksen tukeminen alakoulun kieltenopetuksessa opettajien näkökulmasta

Saved in:
Author: Kukkonen, Katriina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Pages: 75
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105117777
Language: Finnish
Published: Oulu : K. Kukkonen, 2021
Publish Date: 2021-05-11
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Pinola, Timo
Reviewer: Pinola, Timo
Suvilehto, Pirjo
Description:

Tiivistelmä

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee kohdekielisen lastenkirjallisuuden käyttöä sekä luetun ja kuullun ymmärtämisen tukea alakoulun kieltenopetuksessa. Tutkielman teoreettinen osuus käsittelee vieraalla kielellä lukemista, vieraskielisen kirjallisuuden käytön esimerkkejä sekä mahdollisia luetun ja kuullun ymmärtämisen tukemisen keinoja aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella.

Tutkielman empiirinen osuus on toteutettu fenomenografiseen metodologiaan nojaten ja se pyrkii selvittämään suomalaisten vierasta tai toista kieltä opettavien opettajien näkemyksiä kirjallisuuden hyödyntämisestä kielten tunneilla. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselyllä, jota levitettiin kieltenopetukseen liittyvissä sosiaalisen median ryhmissä. Vastauksia kertyi 14 kappaletta, ja vastanneiden opettajien opetuskonteksti vaihteli luokanopetuksesta kielten aineopetukseen sekä vieraskieliseen opetukseen.

Tutkimustulosten perusteella kirjallisuutta käytettiin hyödyksi kieltentunneilla monin tavoin ja eri tarkoituksiin, joista pääpiirteittäin erotettiin kaksi käyttötaparyhmää, oppimateriaalikäyttö sekä kirjallisuuskasvatus. Oppimateriaalikäytössä kirjallisuuden koettiin tyypillisesti olevan motivoiva tapa tutustua, oppia tai kerrata kielisisältöjä, kuten sanastoa, ja erityisesti alkuopetuksessa kirjallisuus saattoi korvata oppikirjan. Kirjallisuuskasvatuksen käyttötavoissa korostui vieraalla kielellä lukemisen harjaantuminen lukudiplomityöskentelynä tai lukustrategioiden harjoitteluna, sekä toisaalta välipalana, lisätehtävänä ja lukutuokiona ilman varsinaisia sisältötavoitteita. Kirjallisuuden käytön hyödyiksi opettajat kokivat motivaatioon, kielitietoon, lukutaitoon sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemukseen liittyvät seikat.

Kirjallisuuden ymmärtämistä tuettiin erityisesti yhteisissä lukutuokioissa monin eri tavoin, joista erotettiin ennen lukemista, lukemisen aikana ja lukemisen jälkeen tapahtuvat keinot. Tukemiskeinot vertautuivat pitkälti oikea-aikaisen tuen käsitteen osa-alueisiin.

Target language literature use and support in language teaching, teacher perspectives in Finnish primary schools

Abstract

This Master’s thesis aims to understand the teacher perspectives on the phenomenon of using target language literature in primary school language teaching, as well as the comprehension support within the phenomenon. The theoretical part of the study discusses earlier research on reading in a second or foreign language, examples of literature use in language teaching as well as potential methods of comprehension support.

The empirical component is based on phenomenographical methodology and aims to explore the variety in teachers’ perceptions on using literature in second or foreign language teaching. The data was collected on an internet-based questionnaire that was distributed through relevant social media groups for Finnish primary school language teachers. The questionnaire received 14 responses from class teachers, language teachers and language immersion teachers who teach a foreign or second language to primary school pupils.

According to the findings the use of literature in language teaching varies based on context and purpose and was divided into two main categories, study material use and literary education use. In the former category literature was typically viewed as a motivating way to familiarise, learn and recap language content, such as vocabulary and grammar, and especially with younger children literature could act as the main study material. In the literary education use two further categories were identified: reading practise through reading diplomas or strategy instruction and reading as an extra activity, whether as a story time or free reading with little to no learning objectives. Teachers identified benefits of literature use in categories of motivation, language knowledge, reading comprehension as well as exposure to literature and culture.

The teachers’ perceptions of their possibilities of supporting comprehension were divided by time of use: before reading, during reading and after reading. Most methods were mentioned in the context of whole class instruction and could be compared to the stages of a scaffolding process.

see all

Subjects:
Copyright information: © Katriina Kukkonen, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.