Eläinkuvanuottimenetelmän soveltuminen viisikielisen kanteleen alkeisopetukseen esiopetusryhmässä |
|
Author: | Kemppainen, Katja1 |
Organizations: |
1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences |
Format: | ebook |
Version: | published version |
Access: | open |
Online Access: | PDF Full Text (PDF, 1.4 MB) |
Pages: | 73 |
Persistent link: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105117786 |
Language: | Finnish |
Published: |
Oulu : K. Kemppainen,
2021
|
Publish Date: | 2021-05-11 |
Thesis type: | Master's thesis |
Tutor: |
Paananen-Vitikka, Pirkko |
Reviewer: |
Mäkitalo, Kati Paananen-Vitikka, Pirkko |
Description: |
Tiivistelmä Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on tutkia toimintatutkimuksen avulla eläinkuvanuottimenetelmän soveltumista viisikielisen kanteleen alkeisopetukseen esiopetusryhmässä. Tutkimuksessa tarkastelen, miten eläinkuvanuotit soveltuvat varhaisiän musiikkikasvatukseen ja miten esiopetusikäiset lapset oppivat lukemaan eläinkuvanuotteja sekä soittamaan viisikielistä kanteletta niiden avulla. Eläinkuvanuotit ovat yksi tuoreimmista suomalaisista vaihtoehtoisista nuotinnusmenetelmistä, joita myös 1990-luvulla kehityt kuvionuotit edustavat. Eläinkuvanuottitutkimus on tiettävästi vielä vähäistä eikä tutkimusta vaihtoehtoisiin nuotinnusmenetelmiin liittyviin oppimisprosesseihin ole vielä tehty riittävästi. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä tarkastelen 5–6-vuotiaan lapsen kehitysvaiheita. Yleisen kehityksen osalta keskityn motoriseen ja symbolisen ajatuksen kehittymiseen sekä kielellisen kehityksen ja musiikin yhteyksiin. Musiikillisen kehityksen osalta erityisesti rytmin ja säveltason kehittyminen sekä nuotinlukutaito ovat tutkimuksen kannalta merkittäviä. Lisäksi esittelen lyhyesti muutaman musiikillisen kehityksen mallin. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimuksen lähestymistapa on toimintatutkimus. Tutkimus etenee toimintatutkimukselle tyypillisen spiraalimallin mukaisesti. Tutkimusaineisto on kerätty osallistuvan havainnoinnin avulla videoimalla tutkimuskohteena olevien lasten toimintaa. Aineiston analyysi on tehty teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseen osallistui viisi esiopetusryhmän lasta, joista kolmen lapsen oppimisprosessit olen esittänyt kuvailevina oppimisen polkuina. Lasten oppimisprosesseissa eniten yhteneväisyyksiä ilmeni kanteleensoiton oppimisessa, eniten eroavaisuuksia soittotavassa ja eläinkuvanuottien sijoittamisessa viivastolle. Tutkimustulokset osoittavat, että menetelmän tarinallisuus tuki eläinkuvanuottien nimien ja paikkojen muistamista. Sävelten soittaminen kanteleella oli sujuvaa, lapset osasivat nimetä ja kuvailla eläinkuvanuottien paikkoja viivastolla sekä nuottien värit niiden paikkojen muistamista nuottiviivastolla. Kaikki lapset pääsivät soittamaan yhdessä heti alusta alkaen. see all
|
Subjects: | |
Copyright information: |
© Katja Kemppainen, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. |