JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkielmassani tarkasteltiin Oulun kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja rahatoimikamarin suhtautumista kansakoululaitoksen kehittämiseen. Kaupunginpäättäjien suhtautumista tarkasteltiin kasvatustieteiden ja koululaitoksen yleisen kehityksen kautta. Aineistona käytettiin Oulun kaupunginarkistosta löytyviä Oulun kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja rahatoimikamarin arkistoja, jotka sisälsivät muun muassa pöytäkirjoja ja kirjeitä. Tarkastelin niistä koulutukseen liittyviä kohtia ja tulkitsin niiden sisällöistä päättäjien suhtautumista ehdotuksiin. Tutkimukseni on laadullinen, sisällönanalyysiin pohjautuva tutkimus. Arkistoista tarkasteltiin vuosia 1865–67, jolloin Suomeen tuli kansakoululaitos, vuosia 1873–75, jolloin Ouluun perustettiin kansakoululaitos, vuosia 1897–99, jolloin tuli piirijakoasetus, vuosia 1920–22, jolloin oppivelvollisuuslaki asetettiin ja vuosia 1939–40, jolloin talvisota syttyi. Oli järkevää olettaa, että näiden vuosien aikana kehitettiin erityisesti kansakoululaitosta.

Aineistosta paljastui, että kaupunginpäättäjät suhtautuivat positiivisesti uusien opettajien palkkaamiseen ja lisämäärärahojen myöntämiseen kouluille kaikkina tarkastelujaksoina. Uutena tietona oli erittäin positiivinen suhtautuminen koulupuutarhoihin ja kesäsiirtoloihin. Kaupunginpäättäjät suhtautuivat negatiivisesti opettajien palkankorotusesityksiin, joita etenkin naisopettajat tekivät, tarkastelemallani kolmella ensimmäisellä jaksolla. Tämän jälkeen asenne muuttui myönteisemmäksi. Päättäjien pyrkimys säästöihin näkyi haluttomuutena rakentaa uusia ja peruskorjata vanhoja koulutaloja, heikkokuntoisten tilojen osoittamisena koululaitokselle ja valtion apurahojen anomisena kouluille. Tulokseni tukivat aiempien tutkimusten havaintoja ja syvensivät tietoa kansakoululaitoksen kehityksestä ja kaupunginpäättäjien suhtautumisesta koululaitokseen. Kansakoululaitos tuli Ouluun kahdeksan vuotta kansakouluasetuksen jälkeen, mutta sen kehitys oli linjassa muun Suomen kanssa. Kasvatustieteiden kehitys ei korostu aineistossa, mutta sieltä pystyy tulkitsemaan empirismin, havainto-opin, kasvatuspsykologian ja työn kautta oppimisen painotuksia.