Ennakkoluulojen ja toiveiden kohteena : mielikuvat turkkilaisista, kreikkalaisista ja albanialaisista pastori Richard Burgessin matkapäiväkirjassa 1834
Alatainio, Noora (2021-05-18)
Alatainio, Noora
N. Alatainio
18.05.2021
© 2021 Noora Alatainio. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105197957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105197957
Tiivistelmä
Pro gradu -työssäni tarkastelen pastori Richard Burgessin mielikuvia turkkilaisista, kreikkalaisista ja albanialaisista matkapäiväkirjassa Greece and the Levant; or, Diary of a Summer’s Excursion in 1834: with Epistolary Supplements Vol. I & II. Vuonna 1835 julkaistussa teoksessa Burgess kuvasi seurueensa matkaa antiikin kohteille itäisellä Välimerellä. Päätutkimuskysymykseni ovat miten Burgess kuvasi turkkilaisia, kreikkalaisia ja albanialaisia ja miksi kuvaukset olivat havaitun kaltaisia. Lähdeanalyysin tukena käytän historiallista mielikuvatutkimusta.
Burgessin havainnot turkkilaisista olivat jatkumoa aiempien matkailijoiden kuvauksille. Omakohtaiset kokemukset vahvistivat Burgessin kuvaa turkkilaisista töykeinä ja epäkohteliaina. Kaupunkilaisia hän kuvasi laiskoiksi ja maalaisväestöä ahkeraksi: havainnot heijastelivat brittien arvostamaa korkeaa työmoraalia. Hän myös ihaili maalaisten primitiivistä luontoa, joka oli säästynyt kaupunkielämän turmeluksilta. Albanialaisista, jotka olivat melko tuntematon kansa Britanniassa, ei ollut vielä muodostunut vakiintuneita käsityksiä. Burgess suhtautui heihin kriittisesti. He eivät olleet moraaliltaan puhtaita vaan itäisten vaikutteiden turmelemia puolivillejä, mistä kertoi myös alueen levottomuus. Burgessin kreikkalaiskuva poikkesi aiemmista kuvauksista, joissa heitä pidettiin häijyinä ja epärehellisinä. Hänestä kreikkalaiset olivat tiedostavia, poliittisia kansalaisia, jotka ahkeroivat maansa kehittämiseksi. Hän korosti kreikkalaisten urheutta verraten heitä antiikin Kreikan sankareihin.
Burgess tarkasteli muita uskontoja omien hengellisten arvojensa kautta. Islam edusti hänelle väärää uskoa ja harhaoppia. Turkkilaisista esitetyt negatiiviset piirteet liitettiin myös muslimeihin. Albanialaiset taas vaihtelivat islamista kristinuskoon ja takaisin oman etunsa tavoittelemiseksi. Burgess kritisoi ortodoksista kirkkoa, jonka pyhimysuskoa hän piti kansaa korruptoivana taikauskona. Hän kuitenkin suhtautui positiivisesti kreikkalaisten tulevaisuuteen. Tähän myötävaikuttivat evankelisten lähetyssaarnaajien koulut, joissa kreikkalaisia kasvatettiin korkeampaan moraaliin evankeliumin kautta. Burgessin toive kreikkalaisten sivistämisestä uskon kautta oli yksi syy, miksi Burgess suhtautui heihin suopeasti.
Kuvatessaan hallintoa Osmanien valtakunnassa, mukaan lukien Albaniassa, Burgess nosti esiin virkamiesten vaihtelevat tavat hoitaa tehtäviään. Virkamiehet olivat tarkkoja asemastaan, mutta eivät joko hoitaneet tehtäviään kunnolla tai hoitivat niitä turhan tarkasti: moni käytti asemaansa hyväksi huijaten rahaa matkailijoilta. Burgess painotti teoksen julkaisuarvoa matkaoppaana, mutta teoksen julkaisulla oli myös poliittisia tavoitteita: hän pohti länsimaiden mahdollisia toimia Osmanien valtakunnan suhteen. Kreikassa hallinnollisia rakenteita oltiin vasta muotoilemassa. Burgess suhtautui varovaisen kriittisesti länsimaiden puuttumiseen Kreikan hallintoon ja toivoi kreikkalaisten saavan itse vaikuttaa maansa asioihin.
Burgessin havainnot turkkilaisista olivat jatkumoa aiempien matkailijoiden kuvauksille. Omakohtaiset kokemukset vahvistivat Burgessin kuvaa turkkilaisista töykeinä ja epäkohteliaina. Kaupunkilaisia hän kuvasi laiskoiksi ja maalaisväestöä ahkeraksi: havainnot heijastelivat brittien arvostamaa korkeaa työmoraalia. Hän myös ihaili maalaisten primitiivistä luontoa, joka oli säästynyt kaupunkielämän turmeluksilta. Albanialaisista, jotka olivat melko tuntematon kansa Britanniassa, ei ollut vielä muodostunut vakiintuneita käsityksiä. Burgess suhtautui heihin kriittisesti. He eivät olleet moraaliltaan puhtaita vaan itäisten vaikutteiden turmelemia puolivillejä, mistä kertoi myös alueen levottomuus. Burgessin kreikkalaiskuva poikkesi aiemmista kuvauksista, joissa heitä pidettiin häijyinä ja epärehellisinä. Hänestä kreikkalaiset olivat tiedostavia, poliittisia kansalaisia, jotka ahkeroivat maansa kehittämiseksi. Hän korosti kreikkalaisten urheutta verraten heitä antiikin Kreikan sankareihin.
Burgess tarkasteli muita uskontoja omien hengellisten arvojensa kautta. Islam edusti hänelle väärää uskoa ja harhaoppia. Turkkilaisista esitetyt negatiiviset piirteet liitettiin myös muslimeihin. Albanialaiset taas vaihtelivat islamista kristinuskoon ja takaisin oman etunsa tavoittelemiseksi. Burgess kritisoi ortodoksista kirkkoa, jonka pyhimysuskoa hän piti kansaa korruptoivana taikauskona. Hän kuitenkin suhtautui positiivisesti kreikkalaisten tulevaisuuteen. Tähän myötävaikuttivat evankelisten lähetyssaarnaajien koulut, joissa kreikkalaisia kasvatettiin korkeampaan moraaliin evankeliumin kautta. Burgessin toive kreikkalaisten sivistämisestä uskon kautta oli yksi syy, miksi Burgess suhtautui heihin suopeasti.
Kuvatessaan hallintoa Osmanien valtakunnassa, mukaan lukien Albaniassa, Burgess nosti esiin virkamiesten vaihtelevat tavat hoitaa tehtäviään. Virkamiehet olivat tarkkoja asemastaan, mutta eivät joko hoitaneet tehtäviään kunnolla tai hoitivat niitä turhan tarkasti: moni käytti asemaansa hyväksi huijaten rahaa matkailijoilta. Burgess painotti teoksen julkaisuarvoa matkaoppaana, mutta teoksen julkaisulla oli myös poliittisia tavoitteita: hän pohti länsimaiden mahdollisia toimia Osmanien valtakunnan suhteen. Kreikassa hallinnollisia rakenteita oltiin vasta muotoilemassa. Burgess suhtautui varovaisen kriittisesti länsimaiden puuttumiseen Kreikan hallintoon ja toivoi kreikkalaisten saavan itse vaikuttaa maansa asioihin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31935]