JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kaksikielinen kielenomaksuminen ei aina johda tasavertaisiin taitoihin eri kielissä. Siksi on tavallista, että kaksikielisen perheen lapsi ei välttämättä puhu heikommassa asemassa olevaa vähemmistökieltä, vaikka vanhemmat sitä hänelle puhuisivatkin. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kaksikielisten perheiden kielistrategiset valinnat vaikuttavat lapsen vähemmistökielen kehitykseen ja mitkä muut tekijät kielistrategioiden ohella vaikuttavat lapsen vähemmistökielen kehitykseen.

Kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskirjallisuutena käytettiin kahdeksaa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä vuosina 2007–2021 julkaistua tutkimusartikkelia. Artikkeleista viidessä käsiteltiin kaksikielisten perheiden kielistrategioita ja niiden merkitystä kielen kehitykselle ja kuudessa muita tekijöitä, jotka vaikuttavat vähemmistökielen kehitykseen. Tutkimuksissa perheiden kielistrategioita ja kielenkäyttömalleja sekä lapsen kielitaitoa arvioitiin eri menetelmin, joista keskeisimpiä olivat vanhemmille suunnatut kyselyt sekä sanastoa ja muuta kielitaitoa mittaavat testit.

Tutkimustulokset osoittivat, että vanhempien kielistrategisilla valinnoilla on vaikutusta siihen, millainen on lapsen kielitaito vähemmistökielen osalta ja kuinka todennäköisesti lapsi käyttää vähemmistökieltä. Tietyn yksittäisen kielistrategian sijaan enemmän merkitystä vaikutti olevan sillä, kuinka suuri osa kielellisestä syötteestä on vähemmistökielellä ja puhuuko perheen kumpikin vanhempi lapselle vähemmistökieltä. Tuloksista kävi myös ilmi, että kielivalintojen lisäksi lapsen kielitaitoon vaikuttivat kielellisen syötteen määrä ja laatu. Kielitaito vähemmistökielessä oli sitä parempi, mitä suurempi oli syötteen määrä kyseisellä kielellä. Syötteen tarkkuudella, vähemmistökielisellä opetuksella, medialla ja kirjallisuudella sekä kulttuurillisilla yhteyksillä muihin kielen puhujiin havaittiin myös olevan positiivinen vaikutus lapsen kielitaitoon.

Tämän tutkielman tulosten perusteella kaksikielisen perheen vanhemmat voivat kielivalinnoillaan ja toimintamalleillaan vaikuttaa kaksikielisen lapsen vähemmistökielen kehitykseen ja konkreettisin keinoin parantaa todennäköisyyttä sille, että lapsesta kehittyy kahden kielen puhuja. Tulokset ovat pääpiirteittäin linjassa keskenään sekä aiemman aiheesta tehdyn tutkimuksen kanssa. Lisätutkimusta olisi hyvä tehdä suuremmilla koehenkilöjoukoilla ja tarkempia mittausmenetelmiä käyttäen, jotta tulosten luotettavuus ja yleistettävyys ylettäisivät vielä paremmalle tasolle.

Čoahkkáigeassu

GUOVTTEGIELAT BEARRAŠA GIELLASTRATEGIIJALAŠ VÁLLJEJUMIID JA EARÁ ÁŠŠIID VÁIKKUHUS GUOVTTEGIELAT MÁNÁ UNNITLOGUGIELA OVDÁNEAPMÁI

Guovttegielat giellaoččodeapmi ii álo doalvvo máná seammalágan giellamáhttui guktuid gielain. Danin lea dábálaš, ahte guovttegielat bearraša mánná ii vealttakeahttá hála unnitlogugiela, man sajádat servodagas heajut váldogielas, vaikko váhnemat dan sutnje hálašeiggage. Dán kandidáhtadutkamuša ulbmilin lea čielggadit, mo guovttegielat bearraša giellastrategiijalaš válljejumit váikkuhit máná unnitlogugiela ovdáneapmái ja mat eará áššit giellastrategiijaid lassin váikkuhit máná unnitlogugiela ovdáneapmái.

Dát kandidáhtadutkamuš lea girjjálašvuođageahčastat. Dutkangirjjálašvuohtan ledje gávcci dutkanartihkkala, mat leat almmustahtton riikkaidgaskasaš dieđalaš áigečállagiin jagiin 2007–2021. Vihtta artihkkala gieđahalle guovttegielat bearraša giellastrategiijaid ja daid mearkkašumi giela ovdáneapmái. Guhtta artihkkala gieđahalle eará áššiid, mat váikkuhit unnitlogugiela ovdáneapmái. Dutkamušain veardidedje ja árvvoštalle bearrašiid giellastrategiijaid ja giellageavahanmálliid ja máná giellamáhtu. Dutkamušaid dehálamos metodan ledje jearahallanskovit, maidda váhnemat vástidedje, ja teasttat, maiguin mihtidedje máná sátneráju ja giellamáhtu eará osiid.

Dutkanbohtosat čájehedje ahte váhnemiid giellastrategiijalaš válljejumit váikkuhit dasa, makkár giellamáhttu mánás lea ja geavahago mánná ieš unnitlogugiela. Ovttaskas giellastrategiija ektui stuorát mearkkašupmi orru leamen dainna man stuorra oassi gielas, man mánná gullá, lea unnitlogugillii ja hállago goabbáge váhnen mánnái unnitlogugiela. Bohtosiin bođii ovdan maid ahte giellastrategiijaid lassin máná giellamáhttui váikkuhedje gielalaš fáluhusa mearri ja kvaliteahtta. Giellamáhttu unnitlogugielas lei dađi buoret mađi eanet mánná gulai unnitlogugiela. Dat ahte giella, man mánná gulai, lei giellaoahpalaččat dárkil, váikkuhii máná giellamáhttui positiivvalaččat. Positiivvalaš váikkuhus lei maiddái unnitlogugielat skuvlejumis, girjjálašvuođas ja mediain ja kultuvrralaš oktavuođain eará unnitlogugiela hálliide.

Dán dutkamuša bohtosat čájehit, ahte guovttegielat bearraša váhnemat sáhttiba giellaválljejumiiguin ja doaibmanmálliiguin váikkuhit guovttegielat máná unnitlogugiela ovdáneapmái. Váhnemat sáhttiba konkrehtalaš vugiiguin buoridit vejolašvuođa dasa, ahte mánná šaddá guovtti giela hállin. Dán dutkamuša bohtosat leat seammasullasaččat sihke gaskaneaset ja ovddit dutkamušaid bohtosiiguin. Fáttá livččii goit buorre dutkat lasi stuorát dutkanobjeaktajoavkkuiguin ja dárkilut mihtidanvugiiguin, vai dutkanbohtosiid luohtehahttivuohta livččii ain buoret, daid sáhtášii buorebut generaliseret ja daiguin sáhtášii eambbo ávkkástallat.