University of Oulu

Mitä populaatiota verotetaan? Vesilintusaaliin alkuperän eri arviointimetodit

Saved in:
Author: Laakso, Ismo1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Biology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Pages: 31
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105197970
Language: Finnish
Published: Oulu : I. Laakso, 2021
Publish Date: 2021-05-19
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Monet vesilintupopulaatiot Euroopassa ovat viime aikoina taantuneet. Niiden suosimissa kosteikko elinympäristöissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Noin puolet alkuperäisistä maailman kosteikoista ovat ihmisen toiminnoista johtuen kadonneet ja jäljellä olevia uhkaa muun muassa rehevöityminen. Vesistöjen laadun heikkeneminen heijastuu etenkin elinympäristön käytöltään vaateliaiden vesilintulajien populaatioiden laskevaan trendiin. Ilmaston muutos on vaikuttanut lintujen levinneisyyteen ja vuodenkierron liikkeisiin. Tulevaisuudessa muutokset tulevat voimistumaan ja nopeutumaan. Vanhat suojelualueet menettävät merkitystänsä. Myös vesilintujen metsästyksen painopiste tulee muuttumaan lintujen levinneisyyksien muuttuessa ja verotuksen voimakkuudessa voi tapahtua muutoksia eri maiden välillä. Vesilintujen metsästys on suosittua Euroopassa ja metsästys on monin paikoin nojautunut perinteisiin. Vesilintujen metsästyksessä, hoidossa ja suojelussa on kuitenkin huomattavia puutteita. Metsästys verotuksen voimakkuutta ei monipaikoin tunneta. Seurantaohjelmia tulee kehittää ja maiden välistä yhteistyötä tulee lisätä. Muuttolintuina vesilintuja tulisi hoitaa kaikille maille yhtenäisenä luonnonvarana. Kutakin osapopulaatiota tulisi hoitaa erillisinä yksikköinä. Populaatioiden yksilöiden alkuperä ja koko populaation vuoden kierron elinympäristöt tulisi selvittää, tehokkaan suojelun ja hoidon mahdollistamiseksi. Metsästysverotus suhteuttaa osapopulaatioiden osalta kestäväksi. Selvittää kunkin maan osalta minkä verran mitäkin populaatioita niissä verotetaan ja sen mukaan kiintiöidä verotus kunkin maan osalta kestäväksi. Vesilintujen kestävä metsästys tulisi perustua sopeutuvan luonnonvarojen käytön ja hoidon periaatteen mukaan, jossa vesilintukantoja ei vaaranneta. Vesilintujen rengastusta on perinteisesti käytetty lintujen liikkeiden ja alkuperän tutkimiseen. Se on kuitenkin verrattain työläs ja hidas menetelmä. Kuitenkin se parantaa yhdessä muiden seurantamenetelmien kanssa tarkkuutta. Käyttöä tulisi siten jatkaa ja edistää myös tulevaisuudessa. Yhdessä uusien menetelmien, kuten alkuaineiden vakaiden isotooppimenetelmien kanssa on suhteellisen vaivattomasti ja nopeasti voitu märittää vesilintusaaliin alkuperä. Sillä voidaan selvittää missä sen vuoden poikanen on syntynyt ja kasvattanut sulkansa tai aikuinen lintu pitänyt sulkasatoansa. Menetelmä antaa täten viiteitä myös aikuisten lintujen sulkasadon aikaiseen monitahoiseen liikehdintään. Menetelmä vastaa tarpeeseen, jolla päästään suhteellisen nopeasti käsiksi lintujen liikkeiden ja niiden muutosten tutkimiseen. Monen vesilintupopulaation riittävälle suojelulle, hoidolle, kuin myös metsästyksen kestävälle mitoitukselle on nopea tarve Euroopassa.

see all

Subjects:
Copyright information: © Ismo Laakso, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.