University of Oulu

Metsä- ja porotalouden yhteensovittaminen Lapissa : luppojäkälien esiintymiseen vaikuttavat tekijät jatkuvan kasvatuksen metsissä

Saved in:
Author: Rikkonen, Taru1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Geography
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.1 MB)
Pages: 83
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105258147
Language: Finnish
Published: Oulu : T. Rikkonen, 2021
Publish Date: 2021-05-25
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Hjort, Jan
Rautio, Pasi
Reviewer: Alahuhta, Janne
Hallikainen, Ville
Description:

Tiivistelmä

Metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta on kiistelty Lapissa jo pitkään, ja erimielisyyksiä on syntynyt erityisesti metsätalouden aiheuttamista vahingoista porojen talviravinnolle, luppojäkälälle. Jatkuvan kasvatuksen menetelmien on osoitettu olevan varteenotettavia vaihtoehtoja metsä- ja porotalouden yhteensovittamiselle. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, mitkä asiat vaikuttavat luppojäkälien esiintymiseen jatkuvan kasvatuksen metsissä. Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuosina 2019 ja 2020 kerättyjä aineistoja 28:lta Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen kokeiluhakkuulta Lapin metsätalousalueelta. Aineistoon oli kerätty puusto- ja kasvillisuustiedot sekä arvioitu luppojäkälän määrä puista kolmessa eri korkeusvyöhykkeessä (5 m). Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin yleistettyä lineaarista sekamallia (GLMM), ja mallit laadittiin R-ohjelmistolla. Analyysissä testattiin 37 muuttujaa, joiden lisäksi alueen, puulajin, hakkuutavan ja rungon osan vaikutukset sekä kahdenkeskiset yhdysvaikutukset testattiin.

Tulosten tärkeimmät havainnot olivat, että hakkuista kuluneiden vuosien määrä, rungon paksuus ja metsikön pohjapinta-ala kasvattivat luppojäkälien esiintymisen todennäköisyyttä. Lisäksi alueen kuivuutta indikoiva maajäkälien peittävyys vähensi luppojäkälien todennäköisyyttä. Kuusessa esiintyi suurimmalla todennäköisyydellä luppojäkäliä, ja alueittain suurin todennäköisyys saavutettiin Etelä- ja Länsi-Lapissa. Pienaukkohakkuu ylläpiti luppojäkäliä hieman poimintahakkuita paremmin.

Tutkielma osoittaa, että metsä- ja porotalouden yhteensovittamiseksi Lapin talousmetsissä tulisi pyrkiä säästämään suuria puita, jonka lisäksi pohjapinta-alaa ja hakkuukiertoa tulisi pitää mahdollisimman korkeina. Koska jatkuvan kasvatuksen lähtökohtana ovat lyhyet hakkuukierrot, tulisi jäkälärikkaita alueita säästää hakkuilta ja porojen pääsy niihin turvata. Tulosten mukaan pienaukkohakkuut voisivat olla metsä- ja porotalouden yhteensovittamisen kannalta toimiva menetelmä, sillä ne pitävät ainakin osan metsiköstä kauemmin koskemattomana. Monikäyttömetsissä tulisi aina pyrkiä valitsemaan metsänkäyttömenetelmä sen mukaan, mihin kyseinen metsikkö parhaiten soveltuu. Lisäksi eri metsänkäyttömenetelmien vaihtelu on tärkeää, sillä mikään yksi menetelmä ei toimi kaikkialla ja kaikkia tavoitteita ajatellen.

see all

Subjects:
Copyright information: © Taru Rikkonen, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.