JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kandidaatin työni painottuu yhteisprojektin asuntosuunnitteluosuuteen. Tehtävänä oli suunnitella kerrostalo Tornion Suensaareen määrätylle suunnittelualueelle. Suunnitelman tuli noudattaa yhdyskuntasuunnittelukurssilla tehtyä asemakaavaa.

Suunnitelmani käsittää kaksi kerrostaloa, joita yhdistää korotettu pihakansi, jonka alle sijoittuu parkkihalli. Kandidaatintyössäni käsittelen kuitenkin tarkemmin vain toista näistä kerrostaloista, pihakannen lisäksi. Tavoitteenani oli suunnitella yhteisöllisyyttä nostattava kokonaisuus, joka mahdollistaisi kommunikaation julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan välille. Kokonaissuunnitelman tyyli on yhdistelmä perinteisiä elementtejä yhdistettynä maltillisesti nykyajan arkkitehtuuriin. Rakennuskokonaisuus keskustelee Tornion kaupungintalon kanssa muodollaan, molemmat rakennukset ovat pistemäisiä ja korkeita. Suunnitelma ottaa vaikutteita myös suunnittelualueen länsipuolen pientaloista hyvin perinteisellä kattomuodollaan. Tämän kattomuodon valinta perustuu perinteillä leikittelyyn, sillä yleensä kahteen suuntaan aukeava harjakatto on ominainen pientaloille. Rapattu ulkopinta on rauhallinen ja sopii ympäröivien kerrostalojen tyyliin nousematta ylenpalttisesti näkyviin. Parkkihallin viherseinä säilyttää suunnitelman vehreän ja eläväisen luonteen. Vehreyttä tuovat myös korotetun pihakannen istutukset ja kompleksia ympäröivän katurakenteen puuistutukset.

Yhteisöllisyyttä korostava suunnittelu lähtee kompleksin koillisnurkalta. Asemakaavan mukaiset suuret rappuset johtavat pihakannelta katutasoon ja yhdessä vastapäätä suunnitellun kylpylärakennuksen vastaavien portaiden kanssa luovat julkisen kohtaamispaikan ja yhteisöllisen tilan. Tila toimii kulkuväylänä, mutta sitä voidaan hyödyntää mahdollisesti myös katutapahtumapaikkana. Kyseiset rappuset vievät pihakannelle, joka aukeaa puoliksi kaupungintalolle päin. Tällä alueella on grillikatoksia ja istutuksia, ja pidemmälle kahden kerrostalon väliin mentäessä pääsee yksityisemmälle ulkokuntoilualueelle ja leikkipaikoille. Pääkulku pihakannelle tapahtuu rakennusten sisätilojen kautta, joten rappuset toimivat itsenäisenä oleskelualueena, toissijaisena kulkuväylänä ja vyöhykkeenä julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan välillä. Pihakannen liittymä kerrostalon sisätiloihin tapahtuu katetun sisäänkäynnin, ja viherkäytävän kautta. Parhaimmillaan viherkäytävä mahdollistaa pienimuotoisen viljely- ja istutusmahdollisuuden asukkailleen.

Pääsisäänkäynti kandidaatintyön kerrostaloon sijoittuu tontin kaakkoissivulle, Torikadulle. Sisäänkäynti on reilusti sisäänvedetty ja täysin katettu. Kadulta vie kaksi luiskaa rakennuksen ulko-ovelle, joka johtaa suoraan porrashuoneeseen. Rakennuksen pistemäinen muoto mahdollistaa tiukan porrashuonepaketin. Asuinkerrokset nousevat puolikkain kerroksin. Tällä tavoin kaivuutarve on huomattavasti pienempi väestönsuojaa ja kerhohuonetta varten. Lisäksi ensimmäinen asuinkerros on saatu näin nostettua katselukorkeuden yläpuolelle, jolloin parvekkeet ovat yksityisempiä. Samalla kulku porrashuoneessa koostuu lyhyistä nousuista, ja käytävätila ei jatku pitkinä pätkinä.

Ensimmäinen asuinkerros (1 ½) sisältää kaksi erilaista inva-asuntoa, joissa on otettu huomioon erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Samasta kerroksesta löytyy myös taloyhtiön saunaosasto. Halusin suunnitella kokonaisen kerroksen inva-asunnoille, mahdollistaakseni kerrosyhteisöllisyyttä yhdistämällä mahdollisesti samankaltaisissa tilanteissa eläviä asukkaita. Ylemmissä asuinkerroksissa kolmiot ja neliöt ovat omassa kerroksessaan ja toisesta löytyvät yksiöt, sekä erityyppiset kolmiot. Kolmenhuoneen asuntojen erot mahdollistavat ideaalin pohjan erikokoisille perheille tai kimppa-asumiselle. Yksiöt noudattavat perinteistä yksiökaavaa, jotka ovat funktionaalisia, mutta myös valoisia ja miellyttäviä