JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Laskentatoimen tutkimuksessa tilintarkastuksen sekä tarkastuksen toteuttajan vaikutuksia on tutkittu useista näkökulmista. Tilintarkastuksen suorittamisella, tilintarkastuskertomuksen sisällöllä, tarkastussuhteen kestolla sekä tarkastajatahon koolla on havaittu olevan vaikutusta velkarahoittajan käyttäytymiseen, niin lainan myöntämisen kuin korkotason määräytymisen kannalta. EU-direktiivin 2013/34/EU pohjalta lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden rajat ovat pyritty säätämään tasolle, jossa tarkastuksen hyödyt ylittävät kustannukset. Direktiivistä huolimatta Suomessa tilintarkastuksen lakisääteiset rajat ovat asetettu EU-alueen matalimmille tasoille ja julkisessa keskustelussa rajojen nosto sekä vaihtoehtoisen tarkastusmuodon luominen on ollut vahvasti esillä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia tilintarkastuksen toteuttamisen vaikutuksia vieraan pääoman korkokustannuksiin. Tutkimus pyrkii selvittämään millaisia vaikutuksia vapaaehtoisen tilintarkastuksen toteuttamisella, lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden täyttämisellä sekä Big-4 tilintarkastajatahon suorittamalla tilintarkastuksella on korkotason määräytymiseen. Aiemmassa kirjallisuudessa tilintarkastuksen toteuttamisen on osoitettu mahdollistavan korkotason laskun ja myös Big-4 tarkastajan sekä korkotason välillä on havaittu negatiivinen riippuvuussuhde. Tässä tutkimuksessa samoja tekijöitä pyritään havaitsemaan nuorten pienyritysten joukosta. Valitun tutkimusjoukon kohdalla lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden tarve on herättänyt keskustelua ja kyseiselle joukolle myös tulojen ja kulujen välisen suhteen hallinnan on osoitettu olevan toiminnan kannalta kriittisimpiä tekijöitä.

Tutkimusaineisto muodostetiin käyttämällä Voitto+ tietokantaa, keskittymällä vuoden 2018 tilinpäätös- ja tilintarkastustietoihin. Aineisto rajattiin käsittelemään nuoria pienyrityksiä, joille vuosi 2018 oli toiminnan neljäs täysi toimivuosi ja jotka tutkimushetkellä alittivat EU:n asettamat pienyrityksen määritelmät. Tutkimusmenetelmänä toimi regressioanalyysi, jossa selitettävänä muuttujana käytettiin vieraan pääoman korkoprosenttia. Regressiomalleissa selittävinä muuttujina toimivat tilintarkastuksen toteuttamista kuvaava binäärimuuttuja, joka saa arvon 1 kun tarkastus on toteutettu ja tilintarkastajatahon kokoa kuvaava binäärimuuttuja, jonka arvo on 1 kun tarkastajana on toiminut Big-4 tilintarkastusyhteisö.

Saadut tutkimustulokset eivät havainneet, että vapaaehtoisen tilintarkastuksen toteuttaminen tai lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden täyttäminen toimisivat korkotasoon vaikuttavina tekijöinä. Koko aineiston laajuudella tulokset havaitsivat muun tarkastajatahon suorittaman tarkastuksen mahdollistavan korkotason laskun, mutta Big-4 tilintarkastustahon suorittaman tarkastuksen havaittiin assosioituvan korkeamman korkotason kanssa, suhteessa tilintarkastamattomiin yrityksiin. Tutkimushypoteesin ja aiempien tutkimusten vastaisen tuloksen syitä ei kyetty selvittämään, mutta havainnon voidaan olettaa pohjautuvan siihen, että jo muiden ominaisuuksien kautta korkeamman korkotason omaavat yritykset valitsevat muita todennäköisemmin Big-4 tilintarkastajatahon.