University of Oulu

’’Jokaisella eläimellä on oikeus elää itsensä tähden’’ : Constance Ullnerin ja Agnes von Konowin näkemykset suomalaisessa eläinsuojelukeskustelussa 1894–1917

Saved in:
Author: Mustapirtti, Mirja1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History of Science and Ideas
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.4 MB)
Pages: 82
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178374
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Mustapirtti, 2021
Publish Date: 2021-06-18
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Pietikäinen, Petteri
Ruuskanen, Esa
Reviewer: Pietikäinen, Petteri
Pihlainen, Kalle
Description:

Tiivistelmä

Eläinoikeusliikkeen ajatellaan yleisesti alkaneen 1970-luvulla, mutta sen teoreettiset juuret ovat 1800-luvun eläinsuojeluaatteessa. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani suomalaisen eläinsuojeluaatteen varhaisvaiheita ja vakiintumisen aikaa, ja selvitän, millaisia käsityksiä liikkeessä oli eläinten oikeuksista ja eläinten itseisarvosta. Lähestyn aihetta kahden eläinsuojelun johtohahmon, Constance Ullnerin ja Agnes von Konowin tekstien kautta. Samalla tutkin, millainen naisten rooli eläinsuojeluliikkeessä oli ja millaisessa aatteellisessa ilmapiirissä eläinsuojelukeskusteluja käytiin.

Käytän lähdeaineistonani suomalaisia eläinsuojelulehtiä, joista olen valinnut tutkimuskysymysteni kannalta kiinnostavia kirjoituksia. Tutkielmani aikarajaus kattaa vuodet 1894–1917. Pääsen lukemaan lehtiä Kansalliskirjaston Digitaalisten Aineistojen kautta. Tarkastelen kirjoituksia kriittisen lähiluvun ja analyysin sekä kontekstualisoinnin menetelmillä. Tutkimukseni tuo historian ja yhteiskunnallisen eläintutkimuksen aloille lisää tietoa suomalaisen eläinsuojelun aatehistoriasta ja Constance Ullnerin ja Agnes von Konowin toiminnasta liikkeessä.

Tutkimukseni tulosten perusteella suomalainen eläinsuojeluaate oli 1800–1900-lukujen vaihteessa moniääninen ja osin sisäisesti ristiriitainen liike. Eläinsuojelu oli osa kansanvalistusta ja porvarillista moraalisäätelyä, mutta eläimistä oltiin kiinnostuneita myös niiden itsensä vuoksi. Constance Ullner näki eläimet yksilöinä, joilla oli oikeus elämään. Toisaalta hän ei kannattanut eläinten hyötykäytön täyttä lopettamista, vaan painotti kasvatuksen merkitystä oikeudenmukaisen eläinsuhteen muodostumisessa. Agnes von Konow toimi Suomen vegetaristisessa yhdistyksessä ja kannatti vivisektion eli elävillä eläimillä tehtävien tieteellisten kokeiden kieltämistä kokonaan. Hän kritisoi eläinten hyötykäyttöä periaatteellisesti ja oli poikkeuksellinen henkilö eläinsuojeluliikkeessä uskontokriittisten näkökantojensa vuoksi.

1800–1900-lukujen vaihteen eläinsuojelukeskusteluissa esitettiin monia teoreettisia näkemyksiä eläinten oikeuksista, joita on totuttu pitämään vasta 1900-luvun sotien jälkeisen ajan ilmiönä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Mirja Mustapirtti, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.