Lukutaidon käsite Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa ja mielipidekirjoituksissa vuosina 1990–2018
Kemppinen, Jenni (2021-06-04)
Kemppinen, Jenni
J. Kemppinen
04.06.2021
© 2021 Jenni Kemppinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178391
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella lukutaidon, funktionaalisen lukutaidon, informaatiolukutaidon, monilukutaidon, medialukutaidon sekä uusien lukutaitojen käsitteiden esiintymistä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa ja pääkirjoituksissa vuosina 1990–2018. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten kyseisiä käsitteitä oli määritelty aiemmassa tutkimuksessa ja vertailla näitä määritelmiä tutkimusaineiston kanssa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin hakemalla Helsingin Sanomien arkistosta hakusanalla lukutaito. Tutkimuksessa löydettiin 102 tutkimukseen sopivaa mielipidekirjoitusta ja 41 pääkirjoitusta. Näistä kirjoituksista 28:ssa käytettyjä lukutaidon käsitteitä oli määritelty tarkemmin.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja käytetty tutkimusmenetelmä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Aiemman tutkimuksen pohjalta luotiin taulukolla esitettävä synteesi, jonka avulla vertailtiin aiemmassa tutkimuksessa kuvailtuja eri lukutaidon käsitteiden määritelmiä tutkimusaineistoon. Synteesissä lukutaitojen käsitteiden ominaisuuksiksi havaittiin osa-alueet lukeminen, ymmärtäminen, tulkinta, tuottaminen, arviointi, käyttäminen, hakeminen tai hankkiminen, kommunikointi, esittäminen ja jakaminen.
Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta kokoamalla yhteen aiempaa lukutaitojen käsitteitä koskevaa tutkimusta synteesin keinoin ja esittelemällä näistä tutkimuksista löytyviä lukutaitojen ominaisuuksia. Tutkimus loi uutta tietoa suomalaisten lasten ja nuorten lukutaitojen kuvaamisesta julkisessa keskustelussa. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla saatiin objektiivista tietoa lukutaidon käsitteiden kuvauksesta suomalaisissa mielipideteksteissä.
Tulosten perusteella aiemmassa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa annetaan eri lukutaitojen käsitteille yhteisiä ominaisuuksia, mutta tutkimusaineistosta nousi myös täysin uusia ominaisuuksia. Mielipidekirjoituksissa ja pääkirjoituksissa lukutaidon käsitteitä ei kuitenkaan määritellä yhtä laajasti, kuin aiemmassa tutkimuksessa. Julkisessa keskustelussa ja aiemmassa tutkimuksessa yhteistä oli tiettyjen trendien havaittavuus kaikkia lukutaidon käsitteitä koskien. Trendeiksi havaittiin päällekkäisyydet lukutaitojen eri käsitteiden välillä, digitaalisen ympäristön aiheuttamat muutokset lukutaidon käsitteissä ja tekstien ymmärtäminen laajassa merkityksessä.
Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan nähdä, että lukutaidon käsite oli mielipidekirjoituksissa ja pääkirjoituksissa käytetyin lukutaidon käsitteistä. Eri lukutaitojen käsitteiden välillä on päällekkäisyyksiä sekä aiemmassa tutkimuksessa että tutkimusaineistossa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin hakemalla Helsingin Sanomien arkistosta hakusanalla lukutaito. Tutkimuksessa löydettiin 102 tutkimukseen sopivaa mielipidekirjoitusta ja 41 pääkirjoitusta. Näistä kirjoituksista 28:ssa käytettyjä lukutaidon käsitteitä oli määritelty tarkemmin.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja käytetty tutkimusmenetelmä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Aiemman tutkimuksen pohjalta luotiin taulukolla esitettävä synteesi, jonka avulla vertailtiin aiemmassa tutkimuksessa kuvailtuja eri lukutaidon käsitteiden määritelmiä tutkimusaineistoon. Synteesissä lukutaitojen käsitteiden ominaisuuksiksi havaittiin osa-alueet lukeminen, ymmärtäminen, tulkinta, tuottaminen, arviointi, käyttäminen, hakeminen tai hankkiminen, kommunikointi, esittäminen ja jakaminen.
Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta kokoamalla yhteen aiempaa lukutaitojen käsitteitä koskevaa tutkimusta synteesin keinoin ja esittelemällä näistä tutkimuksista löytyviä lukutaitojen ominaisuuksia. Tutkimus loi uutta tietoa suomalaisten lasten ja nuorten lukutaitojen kuvaamisesta julkisessa keskustelussa. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla saatiin objektiivista tietoa lukutaidon käsitteiden kuvauksesta suomalaisissa mielipideteksteissä.
Tulosten perusteella aiemmassa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa annetaan eri lukutaitojen käsitteille yhteisiä ominaisuuksia, mutta tutkimusaineistosta nousi myös täysin uusia ominaisuuksia. Mielipidekirjoituksissa ja pääkirjoituksissa lukutaidon käsitteitä ei kuitenkaan määritellä yhtä laajasti, kuin aiemmassa tutkimuksessa. Julkisessa keskustelussa ja aiemmassa tutkimuksessa yhteistä oli tiettyjen trendien havaittavuus kaikkia lukutaidon käsitteitä koskien. Trendeiksi havaittiin päällekkäisyydet lukutaitojen eri käsitteiden välillä, digitaalisen ympäristön aiheuttamat muutokset lukutaidon käsitteissä ja tekstien ymmärtäminen laajassa merkityksessä.
Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan nähdä, että lukutaidon käsite oli mielipidekirjoituksissa ja pääkirjoituksissa käytetyin lukutaidon käsitteistä. Eri lukutaitojen käsitteiden välillä on päällekkäisyyksiä sekä aiemmassa tutkimuksessa että tutkimusaineistossa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]