JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

TARGET2 (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system) on eurojärjestelmän reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä. Järjestelmän avulla keskuspankit ja liikepankit suorittavat euromääräisiä maksuja toisilleen keskuspankkirahassa. Keskuspankkirahan nettomääräisten virtausten perusteella kansallisille keskuspankeille ja Euroopan keskuspankille (EKP) muodostuu TARGET2-saldo, toisin sanoen TARGET2-saaminen tai TARGET2-velka. Kun keskuspankeille kertyy poikkeuksellisen paljon TARGET2-saamisia tai -velkoja, puhutaan TARGET2-epätasapainoista. Tällaisia TARGET2-epätasapainoja muodostui etenkin euroalueen velkakriisin aikana. Kun velkakriisi Euroopassa tyyntyi, vähenivät samalla myös TARGET2-epätasapainot. Epätasapainot alkoivat jälleen kasvaa, kun EKP aloitti omaisuuserien osto-ohjelman vuoden 2014 lopussa.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella globaalin finanssikriisin, euroalueen velkakriisin ja omaisuuserien osto-ohjelman aikana muodostuneita TARGET2-epätasapainoja, niihin liittyviä riskejä ja taloudellisia vaikutuksia. Koska makrotalouden kehityssuunnat heijastuvat TARGET2-saldoihin, tarkastellaan tutkielmassa aluksi Euroopan talous- ja rahaliitossa jäsenmaiden välillä jo ennen kriisejä tapahtunutta makrotaloudellista eriytymistä. Tutkielmassa tuodaan esille, että euron käyttöönotosta lähtien jäsenmaiden vaihtotaseissa, kilpailukyvyssä ja tuottavuudessa on esiintynyt hyvin vaihtelevia kehityssuuntia. Euro on yhteisvaluuttana kiihdyttänyt jäsenmaiden makrotaloudellista eriytymistä ja tehnyt talouksien rakenteellisista eroista yhä näkyvämpiä.

Tutkielmassa tuodaan esille eri aikakausina esitettyjä tulkintoja TARGET2-epätasapainoille. Epätasapainot on arvioitu seurauksena pääomavirtojen muutoksista ja eurojärjestelmän yhteisestä rahapolitiikasta. Toisaalta on esitetty arvioita epätasapainojen ja jäsenmaiden vaihtotaseiden välillä vallitsevista yhteyksistä. Omaisuuserien osto-ohjelman aikana muodostuneiden epätasapainojen osalta tuodaan esille, että EKP:n näkemys osto-ohjelmien mekaanisesta heijastumisesta TARGET2-saldoihin ei ole tutkimuskirjallisuudessa esitettyjen empiiristen havaintojen kanssa linjassa esimerkiksi Espanjan ja Italian osalta. Edellä mainittujen maiden osalta on havaittu merkkejä uusista pääomapaoista, mikä puolestaan viittaa rahoitusmarkkinoiden stressiin.

Rahapoliittisten operaatioiden roolin tarkastelemiseksi tutkielman empiirisessä osassa analysoidaan pienimmän neliösumman menetelmällä Suomen Pankin rahapoliittisessa lainauksessa tapahtuneita muutoksia Suomen TARGET2-saldon muutoksia selittävinä tekijöinä aikavälillä 1/2010–1/2013. Tämän lisäksi samalla menetelmällä ja aikavälillä analysoidaan Suomen vaihtotaseen ja TARGET2-saldon muutosten välistä yhteyttä. Tutkimustulosten perusteella rahapoliittisessa lainauksessa tapahtuvat muutokset selittävät tilastollisesti merkitsevästi muutoksia TARGET2-saldossa. Sitä vastoin samanlaista yhteyttä ei havaita vaihtotaseen ja TARGET2-saldon välillä.