”Minä en voi elää ilman saunaa.” : japanilaisten suomen kielen oppikirjojen välittämä Suomi-kuva 1952–2019
Posio, Lauri (2021-06-14)
Posio, Lauri
L. Posio
14.06.2021
© 2021 Lauri Posio. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178469
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee japanilaisten laatimien suomen kielen oppikirjojen välittämää Suomi-kuvaa. Aineistona oli kuusi suomen kielen oppikirjaa vuosilta 1952–2019. Oppikirjojen teksti on japaniksi ja suomeksi. Selvitin tutkimuksessani, millainen oppikirjojen välittämä maakuva oli ja miten se on muuttunut. Tutkin myös, vastasiko oppikirjojen välittämä maakuva yhtäältä japanilaisten yleisesti omaamaa ja toisaalta Suomesta käsin levitettyä maakuvaa. Tutkimuksen tavoitteena on täydentää japanilaisten Suomi-kuvaa koskevaa tutkimusta.
Tutkimusmetodeina hyödynsin laadullista sisällönanalyysiä ja vertailua. Tutkimus koostuu kolmesta pääluvusta, jotka on jaettu kronologisesti: 1950-luvun oppikirja, 1980-luvun oppikirjat ja 2000-luvun oppikirjat. Tutkin oppikirjojen sisältöjä, vertailin niitä keskenään ja asetin ne oman aikansa kontekstiin.
1950-luvun oppikirjasta välittyi kuva hyvin uskonnollisesta, luonnon keskellä elävästä kansasta. Suomen paikka oli läntisessä kulttuuripiirissä, ja sen maine pohjautui urheilumenestykseen, Kalevalaan ja Sibeliukseen. Suomalaisten tapoihin kuuluivat saunominen ja runsas kahvinjuonti. 1980-luvun oppikirjoissa luonto ja sauna pysyivät edelleen tärkeänä osana suomalaisten elämää, mutta uskonnollisuus ja urheilu olivat kadonneet kuvasta. Sibelius ja Kalevala pitivät asemansa. Hieman yllättäen oppikirjat antoivat negatiivisen kuvan suomalaisesta ruokakulttuurista. 2000-luvun oppikirjojen maakuva puolestaan osoittautui monipuolisemmaksi kuin edellisten vuosikymmenien. Luonnon painotus kasvoi entisestään, mutta nyt otettiin esille myös Helsingin vilkas kaupunkielämä. Sauna ja kahvi pysyivät osana suomalaisten arkea. Sibelius ja Kalevala olivat kuitenkin kadonneet kuvasta lähes täysin. Uusina asioina tulivat esille esimerkiksi suomalainen design, muumit ja IT-alan menestys.
Oppikirjojen Suomi-kuva oli pääosin linjassa Suomesta käsin levitetyn maakuvan kanssa. Viisi kuudesta oppikirjasta esitti Suomen hyvin positiivisessa valossa, mutta vuonna 1983 julkaistu oppikirja sisälsi myös asioita, jotka eivät olleet Suomen maakuvatyön parissa painivien virkamiesten mieleen. Kirjassa esimerkiksi lytättiin suomalainen ruoka ja esitettiin 1920-luvun nationalismin henkeen kirjoitettu kuvaus Suomen heimoista. Yleisesti ottaen oppikirjat kuitenkin välittivät sellaista Suomi-kuvaa, mihin voitiin Suomessakin olla tyytyväisiä.
Oppikirjojen välittämä Suomi-kuva oli pitkälti yhteneväinen myös sen kuvan kanssa, mikä japanilaisilla yleisesti oli Suomesta kunkin kirjan julkaisuajankohtana. Joitain poikkeuksiakin löytyi, kuten kahvin korostunut rooli osana suomalaisten arkea heti ensimmäisestä oppikirjasta lähtien. Erikoista oli myös se, ettei suomalainen koulutus saanut näkyvyyttä 2000-luvun oppikirjoissa; koulutushan on ollut yksi tärkeimmistä Suomi-kuvan elementeistä tällä vuosituhannella. Näistä seikoista huolimatta japanilaisten Suomi-kuvassa ajan mittaan tapahtuneet muutokset näkyivät oppikirjoissa selkeästi.
Tutkimusmetodeina hyödynsin laadullista sisällönanalyysiä ja vertailua. Tutkimus koostuu kolmesta pääluvusta, jotka on jaettu kronologisesti: 1950-luvun oppikirja, 1980-luvun oppikirjat ja 2000-luvun oppikirjat. Tutkin oppikirjojen sisältöjä, vertailin niitä keskenään ja asetin ne oman aikansa kontekstiin.
1950-luvun oppikirjasta välittyi kuva hyvin uskonnollisesta, luonnon keskellä elävästä kansasta. Suomen paikka oli läntisessä kulttuuripiirissä, ja sen maine pohjautui urheilumenestykseen, Kalevalaan ja Sibeliukseen. Suomalaisten tapoihin kuuluivat saunominen ja runsas kahvinjuonti. 1980-luvun oppikirjoissa luonto ja sauna pysyivät edelleen tärkeänä osana suomalaisten elämää, mutta uskonnollisuus ja urheilu olivat kadonneet kuvasta. Sibelius ja Kalevala pitivät asemansa. Hieman yllättäen oppikirjat antoivat negatiivisen kuvan suomalaisesta ruokakulttuurista. 2000-luvun oppikirjojen maakuva puolestaan osoittautui monipuolisemmaksi kuin edellisten vuosikymmenien. Luonnon painotus kasvoi entisestään, mutta nyt otettiin esille myös Helsingin vilkas kaupunkielämä. Sauna ja kahvi pysyivät osana suomalaisten arkea. Sibelius ja Kalevala olivat kuitenkin kadonneet kuvasta lähes täysin. Uusina asioina tulivat esille esimerkiksi suomalainen design, muumit ja IT-alan menestys.
Oppikirjojen Suomi-kuva oli pääosin linjassa Suomesta käsin levitetyn maakuvan kanssa. Viisi kuudesta oppikirjasta esitti Suomen hyvin positiivisessa valossa, mutta vuonna 1983 julkaistu oppikirja sisälsi myös asioita, jotka eivät olleet Suomen maakuvatyön parissa painivien virkamiesten mieleen. Kirjassa esimerkiksi lytättiin suomalainen ruoka ja esitettiin 1920-luvun nationalismin henkeen kirjoitettu kuvaus Suomen heimoista. Yleisesti ottaen oppikirjat kuitenkin välittivät sellaista Suomi-kuvaa, mihin voitiin Suomessakin olla tyytyväisiä.
Oppikirjojen välittämä Suomi-kuva oli pitkälti yhteneväinen myös sen kuvan kanssa, mikä japanilaisilla yleisesti oli Suomesta kunkin kirjan julkaisuajankohtana. Joitain poikkeuksiakin löytyi, kuten kahvin korostunut rooli osana suomalaisten arkea heti ensimmäisestä oppikirjasta lähtien. Erikoista oli myös se, ettei suomalainen koulutus saanut näkyvyyttä 2000-luvun oppikirjoissa; koulutushan on ollut yksi tärkeimmistä Suomi-kuvan elementeistä tällä vuosituhannella. Näistä seikoista huolimatta japanilaisten Suomi-kuvassa ajan mittaan tapahtuneet muutokset näkyivät oppikirjoissa selkeästi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]