University of Oulu

’’Sellaista isää ei olekaan jokaisella’’ : isät ja isyyskäsitykset Eevassa ja Kotiliedessä vuosina 1945–1955

Saved in:
Author: Eskonniemi, Minttu1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Pages: 95
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178470
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Eskonniemi, 2021
Publish Date: 2021-06-21
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Jalagin, Seija
Kinnunen, Tiina
Reviewer: Vehkalahti, Kaisa
Kinnunen, Tiina
Description:

Tiivistelmä

Tutkielmassani tarkastelen kahdessa naistenlehdessä, Eevassa ja Kotiliedessä, käytyä keskustelua isyydestä vuosina 1945–1955. Tutkimuksen kohteena ovat lehdissä esiintyneet isyyskäsitykset, erilaisten isien representaatiot ja ne tekijät, jotka vaikuttivat isyyskeskusteluun ja isyyden representaatioihin.

Sukupuoli on tutkimukseni keskeinen käsite ja teoreettinen viitekehys, joka valottaa isyyden ja äitiyden sukupuolittuneita piirteitä. Sukupuolen konsepti hahmottaa myös isyyttä koskevien kirjoitusten taustalla vaikuttaneita sosiaalisia rakenteita ja sukupuolirooleja. Tutkimusmenetelmiä ovat laadullinen sisällönanalyysi, media-analyysi ja retorinen analyysi, joiden avulla analysoidaan kirjoitusten sisältöä, lehtien omaksumia näkemyksiä ja suhdetta lehtiä ympäröineeseen todellisuuteen. Tutkimuksessa hyödynnetään myös lehtien välistä vertailua, jonka avulla tulkitaan lehdissä esiintyneitä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä.

Osoitan tutkimuksessani, että isyydestä käytiin keskustelua, mutta isyys itsessään ei kuitenkaan usein ollut lehtien keskustelun varsinainen aihe, vaan aihe liittyi muihin ajankohtaisiin kysymyksiin kuten avioeroihin ja perheenäitien väsymykseen. Aineistosta erottui monipuolisia isyyden representaatioita. Positiivisessa valossa esitettyjä isyystyyppejä olivat avustava isä, elättäjä, auktoriteetti, toveri, roolimalli ja moraalinen kompassi. Nämä isyysmallit muodostivat yhdessä sellaisen isyyden, johon isien tuli lehtien mukaan tähdätä. Negatiivisessa valossa sen sijaan esitettiin poissaolevat isät eli eroisät ja lapsensa hylänneet isät sekä epävakaat ja ristiriitaiset isät eli alkoholisti-isät ja väkivaltaiset isät. Nämä tyypit eivät kuitenkaan olleet absoluuttisia, koska isä saattoi olla samaan aikaan sekä osallistuva että epävakaa vanhempi. Keskeinen piirre Eevan ja Kotilieden kirjoituksissa oli niiden sitoutuminen vallinneisiin sukupuolirooleihin ja keskustelu isyydestä käytiin niiden rajoissa. Äiti miellettiin lapsen ensisijaiseksi vanhemmaksi ja hoitajaksi, kun taas isän tehtävä oli ennen kaikkea huolehtia perheensä elatuksesta.

Tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että isien odotettiin jo jälleenrakennusajan Suomessa omaksuvan hyvin monipuolisia rooleja, eikä ainoastaan elättäjän roolia mielletty riittäväksi hyvän isyyden kannalta. Isien kannalta murrokselliseksi ajaksi on usein mielletty 1960- ja 1970-lukujen kiivas tasa-arvokeskustelu, jolloin isiltä vaadittiin aktiivisempaa roolia lastenkasvatuksessa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että isyydestä keskusteltiin jo aiemmin ja isiä vaadittiin osallistumaan aktiivisesti lastensa elämään jo 1940- ja 1950-luvuilla.

see all

Subjects:
Copyright information: © Minttu Eskonniemi, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.