”Äidinkieli on tie ambolaisenkin sydämeen” : suomalaiset lähetystyöntekijät kielipoliittisina toimijoina Namibiassa 1968–1990
Teppo, Kristiina (2021-06-15)
Teppo, Kristiina
K. Teppo
15.06.2021
© 2021 Kristiina Teppo. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178485
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen suomalaisten lähetystyöntekijöiden roolia kielipoliittisina toimijoina Namibiassa vuosina 1968–1990 ja heidän vaikutustaan Namibian kielipoliittisten linjausten muodostumiseen. Tutkimuksen aineisto koostuu Suomen Lähetysseuran arkiston Namibian työalan lähettien vuosikertomuksista ja hallinnon kokouspöytäkirjoista sekä vuonna 2021 toteuttamistani entisten lähetystyöntekijöiden haastatteluista. Aineistosta hain tyypittelyn avulla kielenkäyttöön ja kielipolitiikkaan liittyviä näkökulmia, minkä jälkeen jaoin esiin nousseet aihepiirit kategorioihin tarkempaa analyysia varten. Vertasin aineistoa United Nations Institute for Namibian (UNIN) vuonna 1981 julkaisemaan Towards a language policy for Namibia. English as the official language: Perspectives and strategies, joka oli esitys kielisuunnitelmasta itsenäiselle Namibialle.
Teoreettisen kehyksen analyysille muodostin perehtymällä lähetystyötä, Suomen ja Namibian suhteita sekä kielipolitiikkaa käsitteleviin tutkimuksiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettiin, miten lähetystyön kontekstissa luotuun aineistoon tulee suhtautua kriittisesti, ottaen huomioon kirjoittajien omat taustat ja niiden vaikutuksen ilmaistuihin näkökulmiin sekä diskursseilla luotuihin valta-asetelmiin. Sen vuoksi oli olennaista perehtyä myös afrikkalaiseen filosofiaan ja sen näkemyksiin siitä, miten lähetystyössä kirjallisten tuotosten avulla luodut käsitykset ovat vaikuttaneet myös afrikkalaisten omaan identiteettiin. Lähetystyön konteksti tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tutustua kohdemaan kulttuuriin tarkemmin, sillä lähetystyöntekijöiden kohdemaassa oleskelu oli usein pitkäaikaista. Haastattelut tein asiantuntijahaastatteluina, eli määrittelin aiheelleni relevantin asiantuntijuuden ja muotoilin myös haastattelukysymykset sen mukaan.
Aineistoa analysoidessani kävi ilmi, että Namibian kielten parissa tehty työ, esimerkiksi kielten opetus, käännöstyö ja sanakirjatyö olivat selkeä osa Suomen Lähetysseuran toimintaa. Suomalaisilla lähetystyöntekijöillä oli mahdollisuus työnkuvansa myötä vaikuttaa kielten käyttömahdollisuuksiin. Lähetystyöntekijöillä oli myös vahva käsitys paikalliskielten osaamisen merkityksestä työn kannalta ja kulttuurillisena itseisarvona. UNINin englannin merkitystä korostavaan kielisuunnitelmaan verrattuna suomalaiset lähetystyöntekijät korostivat äidinkielen merkitystä yksilölle. Heidän mukaansa äidinkieli esimerkiksi loi pohjan koulunkäynnille ja oppimiselle. UNINilla ja suomalaisilla oli myös vahvat yhteydet SWAPOon, joka nousi Namibian ensimmäisten vaalien voittajaksi. Osa SWAPOn jäsenistä oli käynyt suomalaisten lähettien pitämää koulua. Sitä myöten itsenäisen Namibian ensimmäisessä hallituksessa istui jäseniä, jotka olivat olleet suomalaisten opetuksessa.
Tutkimus osoittaa kielisuunnittelun laaja-alaisuuden ja sen yhteyden muihin politiikan osa-alueisiin, kuten koulutuspolitiikkaan, sekä suomalaisten lähetystyöntekijöiden roolin paikalliskielten käyttömahdollisuuksien edistäjinä. Historiantutkimus kielipolitiikan näkökulmasta valottaa myös sitä, miten kielenpuhujiin liitetyt mielikuvat vaikuttavat kielilainsäädäntöön.
Teoreettisen kehyksen analyysille muodostin perehtymällä lähetystyötä, Suomen ja Namibian suhteita sekä kielipolitiikkaa käsitteleviin tutkimuksiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettiin, miten lähetystyön kontekstissa luotuun aineistoon tulee suhtautua kriittisesti, ottaen huomioon kirjoittajien omat taustat ja niiden vaikutuksen ilmaistuihin näkökulmiin sekä diskursseilla luotuihin valta-asetelmiin. Sen vuoksi oli olennaista perehtyä myös afrikkalaiseen filosofiaan ja sen näkemyksiin siitä, miten lähetystyössä kirjallisten tuotosten avulla luodut käsitykset ovat vaikuttaneet myös afrikkalaisten omaan identiteettiin. Lähetystyön konteksti tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tutustua kohdemaan kulttuuriin tarkemmin, sillä lähetystyöntekijöiden kohdemaassa oleskelu oli usein pitkäaikaista. Haastattelut tein asiantuntijahaastatteluina, eli määrittelin aiheelleni relevantin asiantuntijuuden ja muotoilin myös haastattelukysymykset sen mukaan.
Aineistoa analysoidessani kävi ilmi, että Namibian kielten parissa tehty työ, esimerkiksi kielten opetus, käännöstyö ja sanakirjatyö olivat selkeä osa Suomen Lähetysseuran toimintaa. Suomalaisilla lähetystyöntekijöillä oli mahdollisuus työnkuvansa myötä vaikuttaa kielten käyttömahdollisuuksiin. Lähetystyöntekijöillä oli myös vahva käsitys paikalliskielten osaamisen merkityksestä työn kannalta ja kulttuurillisena itseisarvona. UNINin englannin merkitystä korostavaan kielisuunnitelmaan verrattuna suomalaiset lähetystyöntekijät korostivat äidinkielen merkitystä yksilölle. Heidän mukaansa äidinkieli esimerkiksi loi pohjan koulunkäynnille ja oppimiselle. UNINilla ja suomalaisilla oli myös vahvat yhteydet SWAPOon, joka nousi Namibian ensimmäisten vaalien voittajaksi. Osa SWAPOn jäsenistä oli käynyt suomalaisten lähettien pitämää koulua. Sitä myöten itsenäisen Namibian ensimmäisessä hallituksessa istui jäseniä, jotka olivat olleet suomalaisten opetuksessa.
Tutkimus osoittaa kielisuunnittelun laaja-alaisuuden ja sen yhteyden muihin politiikan osa-alueisiin, kuten koulutuspolitiikkaan, sekä suomalaisten lähetystyöntekijöiden roolin paikalliskielten käyttömahdollisuuksien edistäjinä. Historiantutkimus kielipolitiikan näkökulmasta valottaa myös sitä, miten kielenpuhujiin liitetyt mielikuvat vaikuttavat kielilainsäädäntöön.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]