University of Oulu

Kivun ja kiitoksen tarinoita : lääkäreiden ja kätilöiden kuvaukset blogeissa julkaistuissa synnytyskertomuksissa

Saved in:
Author: Skiftesvik, Saga1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History, Culture and Communication Studies (HistCulComm)
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.4 MB)
Pages: 96
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178539
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Skiftesvik, 2021
Publish Date: 2021-06-22
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Karvonen, Erkki
Sahlgren, Jari
Reviewer: Karvonen, Erkki
Kallinen, Maija
Description:

Tiivistelmä

Tässä tiedeviestinnän pro gradu -työssä tutkitaan synnytystä äitien kertomana. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, joka katsoo, että todellisuutta rakennetaan ja muovataan kielen avulla. Kun äidit muistelevat synnytyksiään, he paitsi kertovat tapahtumista myös konstruoivat kulttuurista kuvaa synnytyksestä. Tutkimusmetodina on sisällönanalyysi.

Tutkimuksessa selvitetään, millaisia synnytyskertomukset ovat rakenteeltaan ja miten äidit kuvailevat lääkäreitä ja kätilöitä. Taustaoletuksena on, että äidit ovat oman synnytyksensä parhaita asiantuntijoita. Tutkimusaineistona on 19 äitien kirjoittamaa ja julkisissa blogeissa julkaistua synnytyskertomusta.

Synnytyskertomukset ovat rakenteeltaan hyvin samanlaisia. Kertomukset etenevät pohjustuksen ja latenssi- ja avautumisvaiheen kuvailujen jälkeen synnytyksen aktiiviseen vaiheeseen ja ponnistukseen. Henkisten ja fyysisten ponnistusten jälkeen syntyy lapsi, jonka äiti saa rinnalleen. Lopuksi äiti kuvailee vointiaan ja synnytystään ja kertoo olevansa kiitollinen kätilöille, lääkäreille ja tukihenkilölleen.

Aineistoon sisältyy kahdeksan keisarileikkausta eli sektiosynnystä (noin 42 % aineiston synnytyksistä). Vuosittain noin 16–17 % lapsista syntyy Suomessa sektiolla. Sektiosynnytykset ovat siis tässä aineistossa yliedustettuja. Aineistoon kuuluu yksi kaksossynnytys.

Lääkäri-ilmauksia on aineistossa 81 ja kätilöilmauksia lähes kaksinkertainen määrä, 154. Ilmaukset on koodattu sisällönanalyysin keinoin. Analyysi etenee alkuperäisestä ilmauksesta pelkistettyyn ilmaukseen ja sen jälkeen ala-, ylä- ja pääkategoriaan.

Sekä lääkärit että kätilöt esiintyvät kertomuksissa kahdessa roolissa; aktiivisina toimijoina ja toiminnan kohteina. Heidän roolinsa kuitenkin eroavat selvästi toisistaan. Kun lääkäri esiintyy aktiivisena toimijana, hän yleensä joko saapuu paikalle (28,4 %) tai kommunikoi (28,4 %). Kätilö puolestaan kommunikoi (52,6 %) tai tekee työtään (25,3%). Kätilö saapuu paikalle vain neljästi (2,6 %).

Lääkärit ja kätilöt kommunikoivat hyvin eri tavoin. Lääkäri keskustelee synnyttäjän kanssa vapaamuotoisesti vain kolmessa lainauksessa. Muut keskustelut liittyvät synnytyksen edistymiseen ja hoitotoimenpiteisiin. Lääkäri ei kannusta tai tsemppaa yhdessäkään lainauksessa, mutta hän toteaa, sanoo ja rauhoittelee. Kätilö puolestaan kertoo tapahtumista, ehdottaa kivunlievitystä, kysyy lupaa, kannustaa ja vitsailee. Kätilön ja synnyttäjän välinen kommunikointi on tasavertaista ja kahdensuuntaista.

Lääkäri esiintyy toiminnan kohteena useammin kuin kätilö, sillä lääkäristä puhutaan silloinkin, kun hän ei ole paikalla. Häntä myös konsultoidaan, tai hänet pyydetään paikalle. Kätilöä ei tarvitse kutsua paikalle, sillä hän on jo läsnä.

Kun synnyttäjät kuvailevat hoitohenkilökuntaa, he käyttävät lääkäreistä adjektiiveja reipas, rempseä, sympaattinen ja komea. Kätilöitä kuvataan muun muassa sanoilla ihana, fantastinen, taitava ja huippusympaattinen. Lähes kaikki lääkäri- ja kätilökuvaukset ovat myönteisiä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Saga Skiftesvik, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.