University of Oulu

Hengitystiebakteerien monitestaus lastentautien päivystyksessä : apua keuhkokuumeen diagnostiikkaan?

Saved in:
Author: Heikkilä, Reetta1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.6 MB)
Pages: 16
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178549
Language: Finnish
Published: Oulu : R. Heikkilä, 2021
Publish Date: 2021-06-22
Thesis type: Other thesis
Tutor: Tapiainen, Terhi
suvi.mattila@ppshp.fi, Suvi Mattila: suvi.mattila@ppshp.fiTarkastaja: Suvi Mattila:
Reviewer: Tapiainen, Terhi
suvi.mattila@ppshp.fi, Suvi Mattila:
Description:

Tiivistelmä

Lapsen keuhkokuumetta aiheuttavat noin kolmasosassa tapauksista hengitystievirukset, kolmasosassa hengitystievirukset ja bakteerit yhdessä ja kolmasosassa ensisijaisesti bakteerit. Lapsen keuhkokuumeen etiologian selvittäminen päivystyksessä on nykykeinoin vaikeaa. Käytännössä kaikki keuhkokuumeet hoidetaankin antibiootilla. Uusi polymeraasiketjurektioon (PCR) perustuva diagnostiikka mahdollistaa hengitystieviruksien ja -bakteerien nopean tunnistamisen nenänielunäytteistä päivystyksissä. Tutkimusnäyttö vaikuttavuudesta ja hengitystiebakteerin yhteydestä keuhkokuumeeseen ja lapsen sairauden kulkuun kuitenkin puuttuu. Tämä syventävien tutkielma on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, joka tutkii lasten hengitystiebakteerien laajan PCR-diagnostiikan hyötyjä lasten alahengitystieinfektioiden diagnosoinnissa ja hoitopäätöksissä päivystyspoliklinikalla.

Tämä tutkielma keskittyi lasten kahden yleisimmän hengitystiebakteerin eli Streptococcus pneumoniaen (pneumokokki) ja Haemophilus influenzaen (hemofilus) löytymiseen nenänielusta PCR-tutkimuksella lapsipotilailla. Lapsilta kerättiin normaalin kliinisen käytännön mukaisesti nenänielunäytteet, joista analysoitiin seuraavaan päivään mennessä hengitystievirusnäytteet. Bakteerinäytteet tutkittiin jälkikäteen pakastetuista näytteistä. Sairauskertomustiedoista kerättiin tiedot lasten sairauden kulusta, hoitoajoista ja antibioottihoidosta. Tutkimuksella oli PPSHP:n eettisen toimikunnan ja Valviran tutkimuslupa.

Tutkimusaineisto koostui yhteensä 1252 äkillisesti sairaasta lapsesta, joilla oli kuume tai hengitystieinfektio. Yhteensä 153 lapsella (12 %) oli kliinisesti tai radiologisesti todettu keuhkokuume. Antibioottihoito aloitettiin 118 (77%) lapselle. Aineistossa todettiin nenänielussa pneumokokki tai hemofilus 610 lapsella (49%). Pneumokokkia tai hemofilusta esiintyi 68% niistä lapsista, joilla oli pneumonia. Pneumokokin tai hemofiluksen toteaminen nenänielusta nosti lapsen keuhkokuumeen riskin noin kaksinkertaiseksi (RR 2.2, 95% 1,6 -3,1).

Tässä isossa kohorttitutkimuksessa pneumokokin tai hemofiluksen toteaminen nenänielusta äkillisesti sairaalla lapsella lisäsi keuhkokuumediagnoosin riskiä noin kaksinkertaiseksi verrattuna muihin äkillisesti sairastuneisiin lapsiin. Pneumokokkia ja hemofilusta todettiin nenänielunäytteissä usein myös potilailla, joilla ei ollut keuhkokuumetta. Käyttökelpoisuus kliinisen diagnostiikan työkaluna päivystyksissä on siis vähäinen.

see all

Subjects:
Copyright information: © Reetta Heikkilä, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.