JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämä tutkimus käsittelee naiseksi itsensä identifioivien laulaja-lauluntekijöiden kokemuksia siitä, kuinka sukupuoli vaikuttaa toimintaan musiikkialalla. Vaikka naisten julkinen toiminta on mahdollistunut viimeisen sadan vuoden aikana, on kulttuurissamme edelleen näkyvissä patriarkaatin jälkiä, jotka vaikuttavat erityisesti naisiin kohdistuvissa asenteissa ja naisten musiikillisen toiminnan mahdollisuuksissa. Työn tutkimuskysymys kuuluu: ”Kuinka laulaja-lauluntekijänaiset kokevat sukupuolen vaikuttavan heidän toimintaansa musiikkialalla?”

Tutkimus on feministinen musiikintutkimus, jonka filosofinen viitekehys on Simone de Beauvoirin vuonna 1949 julkaistu kaksiosainen teos Toinen sukupuoli. Beauvoirin (2009) mukaan miessukupuoli on sosiaalisesti rakentunut yhteiskunnan normiksi, jonka mukaan nainen tulee määritellyksi normista poikkeavana toisena sukupuolena. Muita työn keskeisiä käsitteitä ovat sukupuoli ja laulaja-lauluntekijyys. Tutkimus on kerronnallinen kokemusten tutkimus, jonka aineisto on kerätty viiden itsensä naiseksi identifioivan laulaja-lauluntekijän teemahaastatteluilla. Aineisto on analysoitu narratiivisen ja narratiivien analyysin keinoin. Analyysit tuottivat viisi tutkimuskysymykseen vastaavaa haastateltavien yksilöllistä kertomusta sekä koonnin esiinnousseista teemoista.

Keskeisiä kattoteemoja tutkimuksen tuloksissa on kuusi: 1) naisiin kohdistuvat odotukset ja asenteet, 2) miehiset verkostot ja naisyhteisöt, 3) kokemus toiseudesta, 4) naisesikuvien puute, 5) seksuaalinen häirintä ja 6) sukupuolen hyödyt. Lauluntekijöiden kokemuksilleen antamat merkitykset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, osa haastateltavista kokee sukupuolen vaikuttaneen voimakkaasti heidän toimintaansa, joillekin haastateltavista sukupuoli näyttäytyy neutraalina tekijänä heidän urallaan. Yhteistä haastateltaville kuitenkin oli, että he kaikki toivoivat tulevansa nähdyksi omaehtoisina tekijöinä musiikkinsa kautta, sukupuoleensa rajattuun ryhmään asettamisen sijaan.

Tuloksista voidaan päätellä, että musiikkialan naiset toimivat moniulotteisessa ympäristössä, jossa musiikintekemisen lisäksi toimintaan vaikuttavat erilaiset valtasuhteet ja naisiin kohdistuneet odotukset. Tulokset voidaan ymmärtää kartoituksena laulaja-lauluntekijänaisten kokemuksina musiikkialasta, mutta myös laajemmin julkisessa ammatissa Suomessa toimivien naisten kokemuksina. Musiikkikasvatuksen kannalta tutkimus esittää haasteen ja myös pyrkii tarjoamaan toimintaehdotuksia siitä, kuinka musiikinopetusta voitaisiin järjestää tasa-arvoisesti ja sukupuolisensitiivisesti.