Positiivisen lastenkirjan lukemisen merkitys lapsiryhmän emootioille, keskusteluille ja leikeille |
|
Author: | Kesti, Mervi1 |
Organizations: |
1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences |
Format: | ebook |
Version: | published version |
Access: | open |
Online Access: | PDF Full Text (PDF, 0.7 MB) |
Pages: | 64 |
Persistent link: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228619 |
Language: | Finnish |
Published: |
Oulu : M. Kesti,
2021
|
Publish Date: | 2021-06-22 |
Thesis type: | Master's thesis |
Tutor: |
Suvilehto, Pirjo |
Reviewer: |
Suvilehto, Pirjo Ylitapio-Mäntylä, Outi |
Description: |
Tiivistelmä Tämä tutkimus tarkastelee positiivisen lastenkirjan lukemisen merkitystä lapsiryhmän emootioille keskusteluille ja leikeille. Tutkimuskontekstina on päiväkoti, ja tutkimus kohdistuu yhteen päiväkotiryhmään (3–4-vuotiaat). Valitsin lastenkirjaksi lasten kuvakirjan, joka kertoo ystävyydestä, avuliaisuudesta, positiivisuudesta ja ilosta. Tämän kirjan valitsin sillä perusteella, että se on positiivisesti virittäytynyt ja kirjan teksti on 3–4-vuotiaalle lapselle luettuna ymmärrettävää ja iloa tuottavaa. Metodologisesti tutkimus sijoittuu laadullisen tutkimuksen kentälle, ja toteutustapa on etnografinen tutkimus. Tutkimuksessa havainnointiaineisto muodostaa koko etnografisen aineiston rungon. Tutkimuksen toteutusaika oli syksy 2020, ja lukukertoja oli neljä kertaa. Kirjan lukeminen tapahtui niin, että yksi henkilö luki kirjaa ja toinen henkilö kirjasi, mitä lapset keskustelivat kirjaa luettaessa: heräsikö lapsille kysymyksiä, ja mitkä asiat lapsia mietityttivät. Lukeminen tapahtui pienryhmässä (3–5 lasta). Tutkimuskysymykseni on, miten positiivisen lastenkirjan lukeminen näkyy lapsiryhmän emootioissa, keskusteluissa ja leikeissä. Havaintoihin perustuvat tutkimustulokset osoittivat, että lapsi kykenee lukemisen hetkellä omaksumaan tunnetilan, jota kuvakirjassa käsitellään. Lapsi hymyilee, kun kirjan juoni käsittelee iloisia ja mukavia aiheita, ja lapsen tunnetila näyttää positiiviselta. Tutkimustulokset osoittavat myös sen, että lapset ovat hyvin yksilöllisiä käsitellessään kirjassa esiin tulevia tunnetiloja. Osa lapsista oivaltaa herkemmin tunnetiloja, ja osa katselee muiden lasten ja lukijan ilmeitä ja eleitä kirjan lukemishetkellä. Tutkimustulokset osoittivat lisäksi sen, että 3–4-vuotias lapsi osaa keskittyä kuuntelemaan kirjaa lähes missä tahansa tilanteessa, kun konteksti on lukemiseen soveltuva, rauhallinen ja muulla tavalla virikkeetön. Tutkimustulokset antavat myös viitteitä siitä, että luetussa kirjassa esiin tulevat emootiot eivät siirry suoranaisesti lapsen leikkeihin tai keskusteluihin ainakaan päiväkotikontekstissa. Tietyllä tapaa lukeminen kuitenkin luo positiivista ilmapiiriä ja vahvistaa yhteistä lukukokemusta. Osittain tietysti tähän vaikuttaa päiväkotikontekstin virikkeisyys. Päiväkodissa lapselle on esillä paljon erilaisia tarjoumia, joten siirryttäessä kirjanlukuhetkestä ryhmätilaan voi kirja unohtua ainakin hetkellisesti. see all
|
Subjects: | |
Copyright information: |
© Mervi Kesti, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. |