Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä kulttuurisesti moninaisesta arjesta
Rautio, Hanna-Elisa (2021-06-21)
Rautio, Hanna-Elisa
H.-E. Rautio
21.06.2021
© 2021 Hanna-Elisa Rautio. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228651
Tiivistelmä
Kulttuurinen moninaisuus on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina ja tämä näkyy myös varhaiskasvatuksen kentällä. Tutkimukseni tavoitteena on ollut selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajat näkevät kulttuurisen moninaisuuden varhaiskasvatuksen arjessa. Haastattelin kuutta varhaiskasvatuksen opettajaa keväällä 2019. Analysoimalla varhaiskasvatuksen opettajien haastatteluja pyrin kertomaan, miten kulttuurinen moninaisuus koetaan päiväkodissa. Tutkimuskysymykseni onkin: millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajilla on moninaisuuden ilmenemisestä varhaiskasvatuksessa? Teoriaosuudessa käsittelen moninaisuutta ja interkulttuurisen kompetenssin käsitettä. Esittelen myös moninaisuuskasvatuksen mallin.
Analyysimenetelmänä käytän fenomenografista analyysitapaa, sillä tutkin varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä. Käytän fenomenografian nelivaiheista analyysimenetelmää, jossa ensin luetaan aineistoa läpi ja muodostetaan teemoja aineiston pohjalta. Sen jälkeen teemoista muodostetaan kategorioita, jotka muokataan viimeisessä vaiheessa laajemmiksi kuvauskategorioiksi teorian avulla.
Olen aina ollut kiinnostunut moninaisuudesta, joten aiheen valinta tuntui luontevalta. Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä eri kulttuuritaustat näkyvät arjessa yhä enemmän, ja päiväkodeissa ne täytyykin kohdata kunnioittavasti ja sensitiivisesti. Tutkimukseni osoittaa, että yleisesti ottaen varhaiskasvatuksessa moninaisuus kohdataan kunnioittavasti. Kohtaamiseen onkin kehitetty erilaisia keinoja, jotka auttavat yhteistyössä.
Analyysimenetelmänä käytän fenomenografista analyysitapaa, sillä tutkin varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä. Käytän fenomenografian nelivaiheista analyysimenetelmää, jossa ensin luetaan aineistoa läpi ja muodostetaan teemoja aineiston pohjalta. Sen jälkeen teemoista muodostetaan kategorioita, jotka muokataan viimeisessä vaiheessa laajemmiksi kuvauskategorioiksi teorian avulla.
Olen aina ollut kiinnostunut moninaisuudesta, joten aiheen valinta tuntui luontevalta. Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä eri kulttuuritaustat näkyvät arjessa yhä enemmän, ja päiväkodeissa ne täytyykin kohdata kunnioittavasti ja sensitiivisesti. Tutkimukseni osoittaa, että yleisesti ottaen varhaiskasvatuksessa moninaisuus kohdataan kunnioittavasti. Kohtaamiseen onkin kehitetty erilaisia keinoja, jotka auttavat yhteistyössä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]