JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Erilaisia oppimisvaikeuksia arvioidaan lähteestä riippuen esiintyvän noin 10–15 prosentilla väestöstä. Oppimisvaikeuksia on lukuisia, mutta vieraan kielen oppimisen kannalta merkittävimpiä ovat kielelliset oppimisvaikeudet. Niiden on todettu liittyvän fonologiseen tietoisuuteen, eli kykyyn hahmottaa sanaa pienempiä kielen yksiköitä. Heikko fonologinen tietoisuus ennustaa vieraan kielen oppimisvaikeuksia. Englannin kielen epäsäännönmukainen kirjain-äännevastaavuus aiheuttaa vaikeuksia oppijoille, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia. Myös työmuisti on liitetty kielellisiin oppimisvaikeuksiin, sillä heikko työmuisti hidastaa kykyä muistaa ja nimetä kielellisiä nimikkeitä vaikuttaen laajasti kielen eri osa-alueilla.

Motivaatio määritellään sisäisenä tilana, joka ylläpitää ihmisen mielenkiintoa toimintaa kohtaan. Oppimismotivaatio on sen sijaan opittua ja korostaa pystyvyyttä ja merkityksellisyyttä. Oppimismotivaatio on tärkeä tekijä vieraan kielen opiskelussa oppijoille, joilla on oppimisvaikeuksia. Erilaisten motivaatioteorioiden mukaan motivaatio voi olla sisäistä tai ulkoista, ja siihen vaikuttavat opitut ajattelu- ja toimintatavat. Nuorena opitut ajattelu- ja toimintatavat ovat usein hyvin pysyviä, ja ne voivat tilanteesta riippuen edistää tai heikentää motivaatiota ja uskoa omiin kykyihin. Oppimisen tukeminen on myös tärkeää, sillä positiivisten oppimiskokemusten ja omien vahvuuksien hyödyntäminen kielen oppimisessa kohottaa motivaatiota. Myös hyvä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus edistää oppimistuloksia.

Tämä sisällönanalyysina toteutettu laadullinen tutkimus keskittyy nuorten ja aikuisten näkökulmaan oppimisvaikeuksien merkityksestä englannin oppimisessa ja motivaation kehityksessä elämän aikana. Lomakehaastattelusta kerätyn aineiston tulosten perusteella lapsuuden ja nuoruuden huonot kokemukset vaikuttivat edelleen monen motivaatioon oppia englannin kieltä. Huonot kokemukset juonsivat juurensa niin epäkannustaviin opettajiin, huonoihin opetusmenetelmiin kuin jatkuvaan epäonnistumisen tunteeseen. Myös tuen ja avun puute oli jäänyt monen mieleen. Positiivisesti motivaatioon olivat vaikuttaneet hyvät oppimiskokemukset, mutta suurimmat muutokset olivat tapahtuneet arjen tilanteissa esimerkiksi harrastusten, matkailun tai työn parissa. Oppimisvaikeuksista huolimatta suuri osa koki suhteensa englannin kieleen olevan tänä päivänä parempi. Osa koki kielen oppimisen kuitenkin edelleen liian vaikeana, eikä motivaatiota ollut. Motivaation kehittyminen oli vahvasti yhteydessä ajattelu- ja toimintatapojen motivaatioteoriaan, jonka mukaan nuorena opitut ajattelutavat ovat melko pysyviä. Tämänhetkinen asenne englannin kieltä kohtaan oli kuitenkin monen tekijän summa. Huonoimmat muistot olivat kouluajoilta, ja suurimmat muutokset motivaation kehityksessä tapahtuivat poikkeuksetta vasta myöhemmällä iällä varsinaisen englannin opiskelun ulkopuolella.