JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämä tutkimus tarkastelee lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa varhaiskasvatuksen kontekstista käsin. Aikaisempien tutkimusten perusteella varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja opettajia ei ole koulutettu tarpeeksi lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, eikä heillä ole siitä tarpeeksi tietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa varhaiskasvatuksen kentälle sekä yliopistojen varhaiskasvatuksen koulutuksiin siitä, millaisia tietoja ja taitoja varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, millaista tietoa he kokevat tarvitsevansa lisää, ja millaista koulutusta varhaiskasvatuksen henkilöstölle kannattaisi tulevaisuudessa järjestää tästä aiheesta. Tutkimuksen tutkimuskysymyksiä ovat: 1. Millaista tietoa varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, 2. Millaisia tietoja ja taitoja varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee tarvitsevansa lisää lapseen kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyen ja 3. Millaista koulutusta lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta varhaiskasvatuksen henkilöstölle kannattaisi järjestää tulevaisuudessa.

Lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta käsittää kaikki lapsen seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot. Se voi sisältää fyysisiä tekoja, sanallista häirintää sekä digitaalisessa mediassa tapahtuvia seksuaalisia tekoja tai häirintää. Lapseen kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistaminen on usein hyvin haastavaa varhaiskasvatuksen arjessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on kriittisen tärkeässä asemassa lapseen kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamisessa, siihen puuttumisessa, sen ennaltaehkäisemisessä sekä lapsen ja perheen tukemisessa seksuaaliväkivallan epäilyn ilmitulon jälkeen. Tästä huolimatta he eivät saa tarpeeksi koulutusta tästä aiheesta lisäkoulutuksessa tai opintojen aikana.

Tämä tutkimus on monimenetelmällinen kehittämistutkimus, joka toteutettiin kolmessa oululaisessa päiväkodissa. Tutkimusaineisto tuotettiin kolmen päiväkodin henkilöstölle sähköpostitse lähetetyn alkukyselyn (N=45) ja loppukyselyn (N=31) sekä heille kehitetyn lapseen kohdistuvan seksuaaliväkivallan koulutuksen avulla. Aineistonanalyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä joiltain osin määrällistä analyysiä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat varhaiskasvatuksen henkilöstön tiedon vähyyden lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta sekä heidän tarpeensa saada siitä lisää tietoa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee saada tulevaisuudessa monipuolista, omaa asiantuntijuutta vahvistavaa ja säännöllistä lisäkoulutusta, jossa lapseen kohdistuvan seksuaaliväkivallan teemoihin tutustutaan rauhassa omia kokemuksia jakaen sekä käytännönläheisesti omaa toimijuutta lisäten. Monipuolista koulutusta tulisi myös järjestää varhaiskasvatuksen opiskelijoille yliopistoissa.