”Se on tietynlaista nuorallatanssia” : kuvataidetta opettavien opettajien kertomuksia taiteesta ja sen arvioinnista
Junkkila, Sanna (2021-06-21)
Junkkila, Sanna
S. Junkkila
21.06.2021
© 2021 Sanna Junkkila. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228661
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on taideoppimisen arviointi kuvataidetta opettavien opettajien kertomuksissa. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Mitä opettaja kertoo suhteestaan taiteeseen omassa elämässään? 2) Mitä opettaja kertoo omasta taidesuhteestaan koulukontekstissa? ja 3) Mitä opettaja kertoo taiteen ja taideoppimisen arvioinnin suhteesta? Lähestyn tutkimusaihettani kerronnallisen tutkimusmenetelmän kautta.
Keskeisiä tieteenfilosofisia lähtökohtia tutkimukselleni on hermeneuttisen ja pragmatistisen ontologian vuoropuhelu sekä fenomenologian epistemologinen lähtökohta kokemuksien tutkimiselle kertomuksina. Teoreettisessa viitekehyksessäni perehdyn tutkimukseni kannalta keskeisiin käsitteisiin, joita ovat taide, oppiminen kuvataiteessa sekä oppimisen arviointi kuvataiteessa. Taiteen avointa ja muuttuvaa käsitettä määrittelen ensisijaisesti esteettisen kokemuksen kautta. Kuvataiteessa tapahtuvaa oppimista lähestyn taideoppimisen määritelmillä, jotka pohjautuvat kokemukselliseen oppimisprosessiin. Oppimisen arviointia edustaa tässä tutkimuksessa estetiikan ja taidekritiikin soveltaminen arvioinnin formatiivisessa ja summatiivisessa ulottuvuudessa. Tutkimuksissa korostuu portfolion mielekkyys arvioinnin työkaluna.
Tutkimusmenetelmäni on kerronnallinen, sillä tarkastelen kuvataidetta opettavan kuvataiteellista identiteettiä ja ammatillista elämäkertaa suhteessa tutkimuskysymyksiini. Tutkimuksen aineistonkeruu on toteutettu teemahaastatteluna yhdessä Sara Ojalan kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänämme on yli kymmenen vuotta kuvataidetta opettaneet peruskoulun tai lukion opettajat. Aineiston analyysin olemme tehneet Ojalan kanssa tahoillamme. Sovellan aineiston analyysissa kategorisoivaa ja holistista lukutapaa yhdistelevää narratiivin sisällönanalyysia ja raportoin tulokset neljän kuvataidetta opettavan tarinoina.
Tutkimuksen tuloksena on, että taide näyttäytyy henkilökohtaisena ja läheisenä kuvataidetta opettavien elämässä. Tämä suhde ilmenee kuvataidetta opettavien opetuksen muotoutumisessa. Taidesuhteen näkökulmasta taideoppimisen arviointi koetaan haastavaksi, sillä arvioinnissa tulee huomioida monta asiaa ja arvottaa niiden painottamista arvosanan muodostamisessa. Taideoppimisen arvioinnissa on läsnä opettajan subjektiivinen intuitio, joka keskustelee jatkuvasti objektiivisten arviointikriteerien kanssa. Taideoppiminen on kokonaisvaltaista käsitteellistä ja kokemuksellista oppimista, minkä seurauksena myös arviointi muotoutuu objektiivisen mittaamisen ja subjektiivisen arvottamisen vuoropuheluksi. Kerronnallisen tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä voidaan arvioida historiallisen jatkuvuuden, refleksiivisyyden, dialektisuuden, toimivuuden ja havahduttavuuden periaatteiden kautta. Näiden periaatteiden toteutumista tässä tutkielmassa arvioi minun lisäkseni myös tutkielmani lukija. This master’s thesis investigates how art teaching teachers narrate assessing artistic learning. My questions for this research are 1) How teachers narrate their relationship to art in their own life? 2) How teachers narrate their relationship to art in the school context? and 3) How teachers narrate the relation between art and assessing artistic learning? I will conduct my research with narrative method and understand this subject holistically by learning from teachers’ narratives.
Hermeneutics, pragmatism and phenomenology are relevant philosophic backgrounds for this study. In my theoretical basis art is understood as an experience and artistic learning as an experiential learning process. Assessing artistic learning is based on two dimensions, the method of aesthetic research in formative assessing and the method of art criticism in summative assessing. According to research, portfolios are recommended in assessing artistic learning.
The empirical part of this study is partly conducted with Sara Ojala. We interviewed four art teaching teachers who had been teaching art over ten years. After interviews I continued to analyze the interviews on my own. I applied holistic and categorizing narrative content analysis and reported the results as four individual stories.
The results suggest that art was something very close and personal to the interviewees and it had a meaning and an effect in their practices in art education. Assessing artistic learning was described to be challenging because of the nature of art. The conclusion is that teachers must use their subjective intuition among the objective measuring practices in assessing artistic learning. For validation in narrative research it is relevant to use five principles, which are historical continuity, reflexivity, dialectics, workability and ethics and finally, evocativeness. These principles are evaluated by me as a researcher but also by those who read this master’s thesis.
Keskeisiä tieteenfilosofisia lähtökohtia tutkimukselleni on hermeneuttisen ja pragmatistisen ontologian vuoropuhelu sekä fenomenologian epistemologinen lähtökohta kokemuksien tutkimiselle kertomuksina. Teoreettisessa viitekehyksessäni perehdyn tutkimukseni kannalta keskeisiin käsitteisiin, joita ovat taide, oppiminen kuvataiteessa sekä oppimisen arviointi kuvataiteessa. Taiteen avointa ja muuttuvaa käsitettä määrittelen ensisijaisesti esteettisen kokemuksen kautta. Kuvataiteessa tapahtuvaa oppimista lähestyn taideoppimisen määritelmillä, jotka pohjautuvat kokemukselliseen oppimisprosessiin. Oppimisen arviointia edustaa tässä tutkimuksessa estetiikan ja taidekritiikin soveltaminen arvioinnin formatiivisessa ja summatiivisessa ulottuvuudessa. Tutkimuksissa korostuu portfolion mielekkyys arvioinnin työkaluna.
Tutkimusmenetelmäni on kerronnallinen, sillä tarkastelen kuvataidetta opettavan kuvataiteellista identiteettiä ja ammatillista elämäkertaa suhteessa tutkimuskysymyksiini. Tutkimuksen aineistonkeruu on toteutettu teemahaastatteluna yhdessä Sara Ojalan kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänämme on yli kymmenen vuotta kuvataidetta opettaneet peruskoulun tai lukion opettajat. Aineiston analyysin olemme tehneet Ojalan kanssa tahoillamme. Sovellan aineiston analyysissa kategorisoivaa ja holistista lukutapaa yhdistelevää narratiivin sisällönanalyysia ja raportoin tulokset neljän kuvataidetta opettavan tarinoina.
Tutkimuksen tuloksena on, että taide näyttäytyy henkilökohtaisena ja läheisenä kuvataidetta opettavien elämässä. Tämä suhde ilmenee kuvataidetta opettavien opetuksen muotoutumisessa. Taidesuhteen näkökulmasta taideoppimisen arviointi koetaan haastavaksi, sillä arvioinnissa tulee huomioida monta asiaa ja arvottaa niiden painottamista arvosanan muodostamisessa. Taideoppimisen arvioinnissa on läsnä opettajan subjektiivinen intuitio, joka keskustelee jatkuvasti objektiivisten arviointikriteerien kanssa. Taideoppiminen on kokonaisvaltaista käsitteellistä ja kokemuksellista oppimista, minkä seurauksena myös arviointi muotoutuu objektiivisen mittaamisen ja subjektiivisen arvottamisen vuoropuheluksi. Kerronnallisen tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä voidaan arvioida historiallisen jatkuvuuden, refleksiivisyyden, dialektisuuden, toimivuuden ja havahduttavuuden periaatteiden kautta. Näiden periaatteiden toteutumista tässä tutkielmassa arvioi minun lisäkseni myös tutkielmani lukija.
Hermeneutics, pragmatism and phenomenology are relevant philosophic backgrounds for this study. In my theoretical basis art is understood as an experience and artistic learning as an experiential learning process. Assessing artistic learning is based on two dimensions, the method of aesthetic research in formative assessing and the method of art criticism in summative assessing. According to research, portfolios are recommended in assessing artistic learning.
The empirical part of this study is partly conducted with Sara Ojala. We interviewed four art teaching teachers who had been teaching art over ten years. After interviews I continued to analyze the interviews on my own. I applied holistic and categorizing narrative content analysis and reported the results as four individual stories.
The results suggest that art was something very close and personal to the interviewees and it had a meaning and an effect in their practices in art education. Assessing artistic learning was described to be challenging because of the nature of art. The conclusion is that teachers must use their subjective intuition among the objective measuring practices in assessing artistic learning. For validation in narrative research it is relevant to use five principles, which are historical continuity, reflexivity, dialectics, workability and ethics and finally, evocativeness. These principles are evaluated by me as a researcher but also by those who read this master’s thesis.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]