Elämää eläinten kanssa : tarinoita lemmikin omistamisesta ja kiintymyksestä lemmikkisuhteessa
Wirkkala, Johanna (2021-06-21)
Wirkkala, Johanna
J. Wirkkala
21.06.2021
© 2021 Johanna Wirkkala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228672
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on syventyä tarinoiden ja kerronnallisuuden kautta lemmikin omistamiseen ja kiintymyksen näyttäytymiseen lemmikkisuhteessa. Eläimen ja ihmisen välistä suhdetta on perinteisesti tarkasteltu suurina ryhminä häivyttäen eläinyksilöiden omaa persoonaa, ja sen merkitystä lemmikkisuhteen muodostumisessa. Myös lajierojen merkitys on jäänyt aiemmissa tutkimuksissa vähäiseksi, jonka vuoksi sisällytin tämän tutkimuksen aineistoon myös eksoottisempia eläimiä, kuten matelijoita ja hyönteisiä.
Teoreettinen viitekehykseni muotoutuu ihmisen ja eläimen välisen siteen (human-animal bond) ympärille. Rakennan pohjaa ihmisen ja eläimen välisen suhteen historialla, josta siirryn avaamaan laajemmin käsitettä ”lemmikki”, jota lähestyn eri näkökulmista. Tämän jälkeen kerron lukijalle syvemmin eläimen ja ihmisen välisestä siteestä, sekä pohdin teoreettisesti kiintymystä ja eläinsuhdetta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu hyödyntäen narratiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto on analysoitu narratiivisella sisällönanalyysilla. Työssäni pyrin selittämään, syventämään ja analysoimaan tutkittavaa ilmiötä kerronnallisuuden sekä tarinoiden kautta. Tutkimukseen osallistui 10 naista, jotka kertoivat lemmikkisuhteestaan kerronnallisilla teemahaastatteluilla kevään 2020 ja 2021 aikana.
Tutkimuksen avulla pystyttiin avartamaan pohdintaa lemmikkisuhteen kiintymyksen näyttäytymisestä haastateltavien arjessa, sekä tarjoamaan syvempää ymmärrystä lemmikkisuhteen koetusta kiintymyksestä ja sen merkityksellisyydestä tutkimukseen osallistuneiden näkökulmasta. Näiden löydösten pohjalta luokittelin tutkimustulokset ihmisen osoittamaan kiintymykseen ja eläimen osoittamaan kiintymykseen. Ihmisen osoittaman kiintymyksen päätuloksena oli, että kiintymys lemmikkisuhteessa näyttäisi muotoutuvan sen mukaan, millaisena eläimen rooli ihmisen rakkauden kohteena suhteessa koetaan. Tutkimuksessa korostui löydös siitä, että kiintymys lemmikkisuhteessa näyttäytyi terapeuttisena, ystävyytenä, perheenjäsenyytenä, rakkautena, opettajuutena ja asioita mahdollistavana tekijänä. Eläimen osoittaman kiintymyksen päälöydöksenä oli, että ihmiset inhimillistävät lemmikkisuhteitaan eri tavoin, jonka mukaan eläimen ympärille usein muotoutuu vahva arjen kanssaeläjän tai inhimillistetyn eläinystävän käsitys. Kokemus siitä, että eläimet itse päättävät keneen luottavat ja ihmiset ansaitsevat luottamuksen, korostui haastattelujen kertomuksissa.
Tämän tutkimuksen perusteella on näin ollen mahdollista avartaa ja omalta osaltaan selittää eläinten ja lemmikkien tarjoamia mahdollisuuksia sekä ihmisten kokemaa merkityksellisyyttä ja kiintymystä eläinsuhteessa. Perustan väitteeni siihen, että lemmikkisuhteen suurin koettu merkitys pohjautui koettuun kumppanuuteen sekä molemminpuoliseen toiselta oppimiseen ja sitä kautta muodostuneeseen inhimillistettyyn käsitykseen ystävästä.
Teoreettinen viitekehykseni muotoutuu ihmisen ja eläimen välisen siteen (human-animal bond) ympärille. Rakennan pohjaa ihmisen ja eläimen välisen suhteen historialla, josta siirryn avaamaan laajemmin käsitettä ”lemmikki”, jota lähestyn eri näkökulmista. Tämän jälkeen kerron lukijalle syvemmin eläimen ja ihmisen välisestä siteestä, sekä pohdin teoreettisesti kiintymystä ja eläinsuhdetta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu hyödyntäen narratiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto on analysoitu narratiivisella sisällönanalyysilla. Työssäni pyrin selittämään, syventämään ja analysoimaan tutkittavaa ilmiötä kerronnallisuuden sekä tarinoiden kautta. Tutkimukseen osallistui 10 naista, jotka kertoivat lemmikkisuhteestaan kerronnallisilla teemahaastatteluilla kevään 2020 ja 2021 aikana.
Tutkimuksen avulla pystyttiin avartamaan pohdintaa lemmikkisuhteen kiintymyksen näyttäytymisestä haastateltavien arjessa, sekä tarjoamaan syvempää ymmärrystä lemmikkisuhteen koetusta kiintymyksestä ja sen merkityksellisyydestä tutkimukseen osallistuneiden näkökulmasta. Näiden löydösten pohjalta luokittelin tutkimustulokset ihmisen osoittamaan kiintymykseen ja eläimen osoittamaan kiintymykseen. Ihmisen osoittaman kiintymyksen päätuloksena oli, että kiintymys lemmikkisuhteessa näyttäisi muotoutuvan sen mukaan, millaisena eläimen rooli ihmisen rakkauden kohteena suhteessa koetaan. Tutkimuksessa korostui löydös siitä, että kiintymys lemmikkisuhteessa näyttäytyi terapeuttisena, ystävyytenä, perheenjäsenyytenä, rakkautena, opettajuutena ja asioita mahdollistavana tekijänä. Eläimen osoittaman kiintymyksen päälöydöksenä oli, että ihmiset inhimillistävät lemmikkisuhteitaan eri tavoin, jonka mukaan eläimen ympärille usein muotoutuu vahva arjen kanssaeläjän tai inhimillistetyn eläinystävän käsitys. Kokemus siitä, että eläimet itse päättävät keneen luottavat ja ihmiset ansaitsevat luottamuksen, korostui haastattelujen kertomuksissa.
Tämän tutkimuksen perusteella on näin ollen mahdollista avartaa ja omalta osaltaan selittää eläinten ja lemmikkien tarjoamia mahdollisuuksia sekä ihmisten kokemaa merkityksellisyyttä ja kiintymystä eläinsuhteessa. Perustan väitteeni siihen, että lemmikkisuhteen suurin koettu merkitys pohjautui koettuun kumppanuuteen sekä molemminpuoliseen toiselta oppimiseen ja sitä kautta muodostuneeseen inhimillistettyyn käsitykseen ystävästä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31484]