”Kasvua taiteen keinoin tuntevaksi yksilöksi” : steinerpedagogiikan ydinasioiden ilmeneminen steinerkoulun käyneiden koulumuistoissa
Santala, Nina (2021-06-21)
Santala, Nina
N. Santala
21.06.2021
© 2021 Nina Santala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228678
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää sitä, miten steinerkoulun erityispiirteet näyttäytyvät steinerkoulun käyneiden aikuisten koulumuistoissa.
Vaihtoehtopedagogiikat ovat osa koulujärjestelmää. Tietoisuus siitä, mitä vaihtoehtopedagogiikat ovat, on tärkeää opettajuutta rakennettaessa. Steinerpedagogiikka perustettiin vuonna 1919 Rudolf Steinerin toimesta ja se on suurin vaihtoehtopedagoginen liike, jolla on vakiintunut asema suomalaisessa koulukontekstissa. Tämän työn teoreettinen viitekehys esittelee steinerpedagogiikan erityispiirteitä. Teoria rakentuu niin alkuperäisiin Steinerin teoksiin kuin myöhempiin tulkintoihin Steinerin teksteistä. Teoriaosuudessa esitellään lyhyesti myös Rudolf Steinerin henkilöhistoriaa ja filosofisia ajatuksia, mutta työn pääpaino on kuitenkin steinerpedagogiikassa.
Tutkimuksessa on haastateltu kahdeksaa steinerkoulun käynyttä ihmistä kahdesta eri kaupungista. Heidän ikäjakaumansa on 30–45 vuoden välillä. Haastateltavat ovat koulutus- ja ammatinvalinnoiltaan heterogeeninen joukko monen eri alan osaajia. Haastattelut olivat strukturoimattomia haastatteluja, joissa oli mukana joukko apukysymyksiä. 2 haastateltavista vastasi kirjeitse näihin kysymyksiin.
Tuloksista on nähtävissä yhteyksiä steinerpedagogiikan kasvatustavoitteiden ja analysoitavien narratiivien välillä. Haastateltavien kokemuksista nousee esiin vahvoja ja keskenään yhtenäisiä kokemuksia siitä, miten steinerkoulun käyminen on vaikuttanut heidän ajattelunsa kehittymiseen. Osa-alueita, joilla koettiin koulun vaikuttaneen, olivat ympäristöön liittyvät kysymykset, luontosuhde ja kyky tarkastella asioita useasta näkökulmasta. Tutkimusaineistosta on havaittavissa taidekasvatuksen, tunnekasvatuksen ja steinerpedagogiikan vahva yhteys.
Tutkimus lisää tietoa steinerpedagogiikasta kasvatustieteen kentällä ja sen avulla on mahdollista tarkastella steinerpedagogiikan kasvatustavoitteiden toteutumista. Kasvatustavoitteiden toteutumista tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava tutkimusjoukon rajallinen koko suurempia johtopäätöksiä tehtäessä. Steinerpedagogiikan vahvan taiteellisen vireen johdosta, tämä tutkimus vahvistaa myös ajatusta taidekasvatuksesta tunnekasvatuksen keinona. Työ avaa myös useita mahdollisuuksia jatkotutkimukseen.
Vaihtoehtopedagogiikat ovat osa koulujärjestelmää. Tietoisuus siitä, mitä vaihtoehtopedagogiikat ovat, on tärkeää opettajuutta rakennettaessa. Steinerpedagogiikka perustettiin vuonna 1919 Rudolf Steinerin toimesta ja se on suurin vaihtoehtopedagoginen liike, jolla on vakiintunut asema suomalaisessa koulukontekstissa. Tämän työn teoreettinen viitekehys esittelee steinerpedagogiikan erityispiirteitä. Teoria rakentuu niin alkuperäisiin Steinerin teoksiin kuin myöhempiin tulkintoihin Steinerin teksteistä. Teoriaosuudessa esitellään lyhyesti myös Rudolf Steinerin henkilöhistoriaa ja filosofisia ajatuksia, mutta työn pääpaino on kuitenkin steinerpedagogiikassa.
Tutkimuksessa on haastateltu kahdeksaa steinerkoulun käynyttä ihmistä kahdesta eri kaupungista. Heidän ikäjakaumansa on 30–45 vuoden välillä. Haastateltavat ovat koulutus- ja ammatinvalinnoiltaan heterogeeninen joukko monen eri alan osaajia. Haastattelut olivat strukturoimattomia haastatteluja, joissa oli mukana joukko apukysymyksiä. 2 haastateltavista vastasi kirjeitse näihin kysymyksiin.
Tuloksista on nähtävissä yhteyksiä steinerpedagogiikan kasvatustavoitteiden ja analysoitavien narratiivien välillä. Haastateltavien kokemuksista nousee esiin vahvoja ja keskenään yhtenäisiä kokemuksia siitä, miten steinerkoulun käyminen on vaikuttanut heidän ajattelunsa kehittymiseen. Osa-alueita, joilla koettiin koulun vaikuttaneen, olivat ympäristöön liittyvät kysymykset, luontosuhde ja kyky tarkastella asioita useasta näkökulmasta. Tutkimusaineistosta on havaittavissa taidekasvatuksen, tunnekasvatuksen ja steinerpedagogiikan vahva yhteys.
Tutkimus lisää tietoa steinerpedagogiikasta kasvatustieteen kentällä ja sen avulla on mahdollista tarkastella steinerpedagogiikan kasvatustavoitteiden toteutumista. Kasvatustavoitteiden toteutumista tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava tutkimusjoukon rajallinen koko suurempia johtopäätöksiä tehtäessä. Steinerpedagogiikan vahvan taiteellisen vireen johdosta, tämä tutkimus vahvistaa myös ajatusta taidekasvatuksesta tunnekasvatuksen keinona. Työ avaa myös useita mahdollisuuksia jatkotutkimukseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32026]