University of Oulu

Syömishäiriöitä sairastaneiden tiedonhankinta virtuaalisista yhteisöistä

Saved in:
Author: Perälä, Marjut1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Information Studies
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Pages: 120
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228690
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Perälä, 2021
Publish Date: 2021-06-23
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Huotari, Maija-Leena
Reviewer: Huotari, Maija-Leena
Hirvonen, Noora
Description:

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on syömishäiriöitä sairastaneiden tiedonhankinta virtuaalisista yhteisöistä. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia virtuaaliset yhteisöt ovat tiedonlähteinä, millaisia informaatiokäytänteitä ilmenee sekä millaista tieto ja tiedonhankinta on sairauden eri vaiheissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaista väärää ja harhaanjohtavaa tietoa virtuaalisista yhteisöistä tunnistettiin sekä millaisia kokemuksia nousee esille laihdutuskulttuurista.

Tutkielman aineisto kerättiin loka- ja marraskuussa 2018 ja kesällä 2019 teemahaastatteluilla. Tutkimukseni kohteena oli kaksitoista syömishäiriöitä sairastanutta henkilöä, jotka olivat käyttäneet virtuaalisia yhteisöjä tiedonhankintaan syömishäiriöön liittyen. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisin menetelmin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielman toteutuksessa noudatettiin tarkasti tutkimuksen eettisiä periaatteita.

Tuloksissa korostui eritoten vertaistiedon ja -tuen suuri merkitys. Vertaistuen osalta ilmeni samoja tuloksia kuin aiemmissa tutkimuksissa (ks. muun muassa Eichhorn 2008). Vertaistietoa esiintyi neutraalin tiedon lisäksi paranemista tukevana, haitallisena ja pro-anoreksia-ilmiöön liittyvänä tietona. Tiedonhankintakäytänteistä nousivat esille eritoten aktiivinen etsintä, aktiivinen seuranta ja informaatiosta pidättäytyminen. Tietoa jaettiin vaihtelevasti kommenttien, julkaisujen ja viestien muodossa. Esiin tuli sairauden vaiheen yhteys tiedonhankintaan, minkä myötä myös kognitiiviset auktoriteetit saattoivat vaihdella. Kognitiivisiksi auktoriteeteiksi tunnistettiin vertaiset, lääketieteelliset julkaisut, järjestöjen asiantuntijat ja hoitotaho. Väärää tietoa oli kohdattu useammin kuin harhaanjohtavaa tietoa. Misinformaatiota ilmeni epätarkkana ja heikosti sovellettavana informaationa, liioitteluna, väärinkäsityksinä ja voimakkaasti sairauden sanelemina viesteinä. Haastatteluissa tuli esille laihdutuskulttuurin ilmeneminen tiedonhankinnan tuloksissa, ja tällainen laihduttamista korostava ja normalisoiva uutisointi, mainonta ja keskustelu koettiin haitallisina.

Virtuaaliset yhteisöt vaikuttaisivat olevan merkittävä ja optimaalinen ympäristö sekä vertaistuen että tiedon hankinnalle. Yhteisöjen haasteena on kuitenkin haitallisen tiedon määrä, mikä saattaa vaikeuttaa toipumista. Hedelmällisiä jatkotutkimuksen aiheita olisikin, miten hyödyllisen ja tukevan vertaistiedon ja -tuen jakaminen onnistuisi parhaiten siten, että tiedosta tai tuesta ei olisi haittaa. Lisäksi kiinnostava jatkotutkimuksen aihe olisi, miten siirtyminen keskustelufoorumeilta sosiaaliseen median palveluihin on vaikuttanut tiedonhankintaan ja -jakamiseen.

see all

Subjects:
Copyright information: © Marjut Perälä, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.