Mansikkakeittoa vai kolapähkinöitä? : opettajien djembelle antamat merkitykset musiikkikasvatuksessa
Haavisto, Saara (2021-06-21)
Haavisto, Saara
S. Haavisto
21.06.2021
© 2021 Saara Haavisto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228698
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka tehtävänä on selvittää, mitä merkityksiä opettajat antavat djembelle musiikkikasvatuksessa. Kontekstiksi paikantuu Suomi, jossa djembestä on tullut yleinen koulusoitin. Tarkastelen merkityksenantoa monikulttuurisen musiikkikasvatuksen ja dekolonialismin näkökulmista, jotka auttavat avaamaan kysymyksiä opetuksen kulttuurisensitiivisyydestä ja kulttuurisesti reflektiivisistä käytänteistä. Merkitysten lisäksi tutkin sitä, miten djembe on opetuksessa yhteydessä kulttuuriseen alkuperäänsä Mande-perinteeseen. Näkökulma on ajankohtainen globaalissa ajassa, jossa ollaan yhä tietoisempia kulttuurisesta lainaamisesta ja sen problematiikasta.
Teoreettisessa viitekehyksessä kuvaan monikulttuurista musiikkikasvatusta, muita suomalaisen musiikkikasvatuksen taustalla vaikuttavia musiikkikasvatusfilosofioita ja soitonopetukseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastelen djembeä sen historiallis-kulttuurisen kehityksen kautta. Aineiston keräsin haastattelemalla neljää djembeopettajaa ja neljää musiikinopettajaa puolistrukturoidun teemahaastattelun menetelmällä. Litteroinnin jälkeen analysoin aineiston sisällönanalyysin keinoin. Merkitysten muodostuksen tieteenteoreettisena kehyksenä toimii fenomenologis-hermeneuttisen ajattelun perinne.
Tuloksissa selviää, että opettajat näkevät djemben helppona ja konkreettisena soittimena, jonka avulla opetuksessa saavutetaan yhteissoiton kokemus. Myös rytmin kokeminen ja monikulttuurisuuden edistäminen nähtiin djemben tärkeinä merkityksinä. Tutkimuksessa korostuvat kuitenkin kaksi toisistaan erilaista djembeopetuksen kontekstia, joista toisessa djembeperinteet ovat keskiössä ja toisessa taas heijastuvat globalisoituneelle djembelle annetut välineelliset merkitykset (Polak, 2019). Djembeopettajat näkivät djemben soiton ja opetuksen ytimeksi Mande-perinteen, jossa djembe on ennen kaikkea melodinen rytmisoitin. Musiikinopettajat eivät olleet perehtyneet djemben kulttuuriseen taustaan, mutta he olivat silti ymmärtäneet monia merkityksiä, joita djembeen liitetään Mande-kulttuurissa. Musiikinopettajat kuitenkin lähestyivät djembeä toiminnallisuuden kautta ja kokivat djemben tärkeimmiksi merkityksiksi musiikillisten taitojen kehittämisen sekä yhteissoiton palvelemisen. Jotta djembeopetus toteuttaisi monikulttuurisen musiikkikasvatuksen arvoja, tulisi siinä tiedostaa Mande-kulttuurin vaikutus djembeen.
Teoreettisessa viitekehyksessä kuvaan monikulttuurista musiikkikasvatusta, muita suomalaisen musiikkikasvatuksen taustalla vaikuttavia musiikkikasvatusfilosofioita ja soitonopetukseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastelen djembeä sen historiallis-kulttuurisen kehityksen kautta. Aineiston keräsin haastattelemalla neljää djembeopettajaa ja neljää musiikinopettajaa puolistrukturoidun teemahaastattelun menetelmällä. Litteroinnin jälkeen analysoin aineiston sisällönanalyysin keinoin. Merkitysten muodostuksen tieteenteoreettisena kehyksenä toimii fenomenologis-hermeneuttisen ajattelun perinne.
Tuloksissa selviää, että opettajat näkevät djemben helppona ja konkreettisena soittimena, jonka avulla opetuksessa saavutetaan yhteissoiton kokemus. Myös rytmin kokeminen ja monikulttuurisuuden edistäminen nähtiin djemben tärkeinä merkityksinä. Tutkimuksessa korostuvat kuitenkin kaksi toisistaan erilaista djembeopetuksen kontekstia, joista toisessa djembeperinteet ovat keskiössä ja toisessa taas heijastuvat globalisoituneelle djembelle annetut välineelliset merkitykset (Polak, 2019). Djembeopettajat näkivät djemben soiton ja opetuksen ytimeksi Mande-perinteen, jossa djembe on ennen kaikkea melodinen rytmisoitin. Musiikinopettajat eivät olleet perehtyneet djemben kulttuuriseen taustaan, mutta he olivat silti ymmärtäneet monia merkityksiä, joita djembeen liitetään Mande-kulttuurissa. Musiikinopettajat kuitenkin lähestyivät djembeä toiminnallisuuden kautta ja kokivat djemben tärkeimmiksi merkityksiksi musiikillisten taitojen kehittämisen sekä yhteissoiton palvelemisen. Jotta djembeopetus toteuttaisi monikulttuurisen musiikkikasvatuksen arvoja, tulisi siinä tiedostaa Mande-kulttuurin vaikutus djembeen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31656]