Biotalous Pohjois-Pohjanmaan aluekehityksessä
Eskelinen, Mari (2021-07-06)
Eskelinen, Mari
M. Eskelinen
06.07.2021
© 2021 Mari Eskelinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202107148802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202107148802
Tiivistelmä
Biotalous esitetään usein seuraavana talouden vaiheena fossiilitalouden jälkeen. Suomen biotalousstrategia julkaistiin 2014 ja yhdistettynä perinteisesti tärkeään metsätalouteen biotaloudessa yhdistyvät paikallisten resurssien hyödyntäminen ja korkeatasoisen tutkimuksen kansainvälinen yhteistyö. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten biotalous on ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitossa tehdyissä aluekehittämisen suunnitelmissa kaudella 2014–2020.
Tutkimus on toteutettu analysoimalla Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton aluekehitystä ohjaavia asiakirjoja kaudelta 2014–2020 teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa biotalouden määrittelyssä aloitettiin laajasta määritelmästä. Virkistyskäyttö suljettiin pois samalla kun turpeen mukaan sisällyttäminen perusteltiin sen kytköksellä puun energiakäyttöön. Myöhemmissä aineistossa biotalous esiintyy parina kiertotalouden kanssa. Pohjois-Pohjanmaata kuvailtiin luonnonvaroiltaan ja elinkeinoiltaan monipuoliseksi ja hyvinvoivaksi alueeksi. Kääntöpuolena sen kerrottiin myös olevan sisäisesti monin tavoin voimakkaasti eriytynyt ja edelleen eriytyvä maakunta. Biotalouden kilpailukyvyn kehittämisessä alueella ennestään vahvat alat nähtiin eduksi. Teollisuudenaloilla oli kiinnostusta myös sivuvirtojen tehokkaampaan käyttöön ja bioteknologian kehittämiseen, joka nähdään Oulun kansainvälisenä kehityskärkenä.
Biotalouteen suhtaudutaan lähtökohtaisesti kestävänä toimintana ja kehittämisessä pyritään monimuotoisuuteen ja monipuolisuuteen. Biotalouden generatiiviset ristiriidat on aineistossa pyritty ratkaisemaan. Biotalouden laaja määrittely keräsi alleen monenlaisia toimijoita, kun myöhempi esiintyminen rajoittuu toiveisiin kehityksestä ja maaseudun kehittämisestä. Hajautetun energiantuotannon toivotaan tuovan työpaikkoja ja pääomaa haja-asutusalueille. Maakunnasta rakennetaan kuvaa dynaamisena ja tasaisesti taloudellisiin kytköksiin ja verkostoihin liittyvänä alueena, jota johtaa Oulu kansainvälisenä innovaatiokeskuksena. Seurattavaksi jää, jatkuuko biotalouden esille nostaminen politiikassa hallitusten vaihtuessa, muuttuuko termin merkitys laveammaksi vai tarkemmaksi, miten esimerkiksi Euroopan Unionissa tehdyt päätökset vaikuttavat Pohjois-Pohjanmaan metsä- ja turvetalouteen ja tuleeko hajautetuista biojalostamoista todella merkityksellinen tulonlähde harvaan asutuille seuduille.
Tutkimus on toteutettu analysoimalla Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton aluekehitystä ohjaavia asiakirjoja kaudelta 2014–2020 teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa biotalouden määrittelyssä aloitettiin laajasta määritelmästä. Virkistyskäyttö suljettiin pois samalla kun turpeen mukaan sisällyttäminen perusteltiin sen kytköksellä puun energiakäyttöön. Myöhemmissä aineistossa biotalous esiintyy parina kiertotalouden kanssa. Pohjois-Pohjanmaata kuvailtiin luonnonvaroiltaan ja elinkeinoiltaan monipuoliseksi ja hyvinvoivaksi alueeksi. Kääntöpuolena sen kerrottiin myös olevan sisäisesti monin tavoin voimakkaasti eriytynyt ja edelleen eriytyvä maakunta. Biotalouden kilpailukyvyn kehittämisessä alueella ennestään vahvat alat nähtiin eduksi. Teollisuudenaloilla oli kiinnostusta myös sivuvirtojen tehokkaampaan käyttöön ja bioteknologian kehittämiseen, joka nähdään Oulun kansainvälisenä kehityskärkenä.
Biotalouteen suhtaudutaan lähtökohtaisesti kestävänä toimintana ja kehittämisessä pyritään monimuotoisuuteen ja monipuolisuuteen. Biotalouden generatiiviset ristiriidat on aineistossa pyritty ratkaisemaan. Biotalouden laaja määrittely keräsi alleen monenlaisia toimijoita, kun myöhempi esiintyminen rajoittuu toiveisiin kehityksestä ja maaseudun kehittämisestä. Hajautetun energiantuotannon toivotaan tuovan työpaikkoja ja pääomaa haja-asutusalueille. Maakunnasta rakennetaan kuvaa dynaamisena ja tasaisesti taloudellisiin kytköksiin ja verkostoihin liittyvänä alueena, jota johtaa Oulu kansainvälisenä innovaatiokeskuksena. Seurattavaksi jää, jatkuuko biotalouden esille nostaminen politiikassa hallitusten vaihtuessa, muuttuuko termin merkitys laveammaksi vai tarkemmaksi, miten esimerkiksi Euroopan Unionissa tehdyt päätökset vaikuttavat Pohjois-Pohjanmaan metsä- ja turvetalouteen ja tuleeko hajautetuista biojalostamoista todella merkityksellinen tulonlähde harvaan asutuille seuduille.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]