University of Oulu

Pohjavesialueiden uudelleenluokittelu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa 2017–2021

Saved in:
Author: Rantataro, Tilda1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Technology, Environmental Engineering
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 3.2 MB)
Pages: 130
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202108058840
Language: Finnish
Published: Oulu : T. Rantataro, 2021
Publish Date: 2021-08-09
Thesis type: Master's thesis (tech)
Tutor: Rossi, Pekka
Ronkanen, Anna-Kaisa
Reviewer: Rossi, Pekka
Ronkanen, Anna-Kaisa
Description:

Tiivistelmä

Pohjavesialueiden luokittelu muuttui Suomessa, kun vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luku tuli voimaan 1.2.2015. Sen seurauksena kaikki pohjavesialueet luokiteltiin vanhoista luokista I, II ja III uusiin luokkiin 1, 2 ja E. Pohjavesialueiden uudelleenluokittelussa tarkasteltiin hydrogeologian lisäksi pohjavedestä riippuvaiset ekosysteemit. Diplomityössä kuvataan pohjavesialueiden uudelleenluokittelun prosessi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa sekä analysoidaan asiakirjojen perusteella pohjavesialueiden luokissa ja rajauksissa tapahtuneita muutoksia ja niiden syitä Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Merkittävimmät hankkeessa muodostuneet hyvät käytännöt olivat selkeä työnjako työryhmän sisällä, säännölliset palaverit, yksityiskohtaiset kirjalliset ohjeet, valmistelun riittävä dokumentointi ja yhteistyö biologin kanssa pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien inventoinnissa. Merkittävimmät haasteet puolestaan olivat tiedon hajanaisuus, osittain puutteellinen valtakunnallinen ohjeistus ja työntekijöiden vaihtuvuus.

Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla oli uudelleenluokittelun päättyessä yhteensä 369 pohjavesialuetta. Niistä 227 (62 %) oli vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita (1-luokka), 23 (6 %) vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E-luokka), 111 (30 %) muita vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita (2-luokka) ja 8 (2 %) muita vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (2E-luokka). E-luokan perusteena oleva ekosysteemi oli useimmiten lähde, harvemmin pohjavesivaikutteinen suo tai joki. Pohjavesialueen luokka pysyi ennallaan 73 %:lla pohjavesialueista ja muuttui 12 %:lla pohjavesialueista. 15 % pohjavesialueista poistettiin luokituksesta, mutta nämä vastasivat vain 2,5 % pohjavesialueiden kokonaispinta-alasta ja 1,2 % pohjavesialueilla muodostuvan pohjaveden määrästä. Pohjavesialueen raja muuttui 41 %:lla pohjavesialueista ja pohjaveden muodostumisalueen raja 23 %:lla niistä pohjavesialueista, joille oli määritetty pohjaveden muodostumisalueen raja. Suurin osa rajausmuutoksista oli pieniä teknisiä korjauksia, joiden syy oli aiempaa tarkemmat paikkatietoaineistot.

Diplomityössä myös vertaillaan, paljonko eri ELY-keskukset tekivät muutoksia pohjavesialueiden luokkiin ja rajauksiin, sekä kootaan ELY-keskusten kokemuksia pohjavesialueiden uudelleenluokittelusta. Menetelmänä tähän oli ELY-keskusten pohjavesiasiantuntijoille lähetetty kysely ja tietojärjestelmähaut. Eri ELY-keskusten välillä oli paljon vaihtelua siinä, kuinka suurelle osalle pohjavesialueista tehtiin luokka- tai rajausmuutos. Yleisimmin luokka muuttui 5–15 %:lla pohjavesialueista ja rajaus 30–50 %:lla pohjavesialueista. E-luokkaan luokittui yleensä 10–20 % pohjavesialueista. ELY-keskusten vastauksissaan useimmin mainitsemat hyvät käytännöt olivat maastokäynnit ja yhteydenpito kuntiin. Pohjavesialueiden uudelleenluokitteluhankkeessa muodostuneet hyvät käytännöt tulisi ottaa huomioon muissa vastaavan tyyppisissä tulevissa hankkeissa. Vastaavissa laajoissa projekteissa olisi hyvä tehdä pilottihanke menettelytapojen testaamiseksi ennen täysimittaista hanketta.

The reclassification of groundwater source protection zones in the Centre for Economic Development, Transport, and the Environment of South Ostrobothnia in 2017–2021

Abstract

The classification of groundwater source protection zones in Finland changed when the section 2a of the Act on the Organisation of River Basin Management and the Marine (1299/2004) came into effect on the 1st of February 2015. As a result, all the groundwater source protection zones were reclassified from the old classes I, II and III to the new classes 1, 2 and E. Both the hydrogeological conditions and groundwater-dependent ecosystems were examined to reclassify the groundwater source protection zones. This Master’s thesis describes the reclassification process of the Centre for Economic Development, Transport, and the Environment in South Ostrobothnia and analyses the changes in the classes and boundaries of the groundwater source protection zones in South Ostrobothnia, Central Ostrobothnia, and Ostrobothnia regions based on the official documents. The most relevant good practices were a clear-cut division of tasks inside the project group, regular meetings, detailed written instructions, thorough documentation of the preparatory work, and cooperation with a biologist with the expertise in groundwater-dependent ecosystems. The most significant challenges were the scattering of the data into separate documents and databases, partly insufficient national instructions, and the turnover of staff being in charge.

After the reclassification project, there were in total 369 groundwater source protection zones in South Ostrobothnia, Central Ostrobothnia, and Ostrobothnia regions. Out of them, 227 (62 %) were classified to be important for water supply (class 1), 23 (6 %) were groundwater source protection zones important for water supply where the groundwater is also crucial for a groundwater-dependent surface water or land ecosystem (class 1E), 111 (30 %) were other groundwater source protection zones suitable for water supply (class 2), and 8 (2 %) were other groundwater source protection zones suitable for water supply where groundwater is also crucial for a groundwater-dependent surface water or land ecosystem (class 2E). Spring was the most common ecosystem type leading the groundwater source protection zones to be classified to the class E. Less common were groundwater-dependent bogs and rivers. A portion of 73 % of the groundwater source protection zones kept their initial class and 12 % faced a change in class. 15 % of the groundwater source protection zones were removed from the classification. However, these corresponded to only 2,5 % of the total area of the groundwater source protection zones and 1,2 % of the total estimated groundwater recharging in the groundwater source protection zones. The boundary of the groundwater source protection zone was updated for 41 % of the cases and the groundwater recharge area boundary was updated for 23 % of the groundwater source protection zones with a defined groundwater recharge area. Most of the boundary updates were minor technical readjustments and due to recent improvements in geographic datasets.

Additionally, this Master’s thesis compares the amount of groundwater source protection zones whose class and/or boundary was changed in the ELY Centres, and summarizes the experiences in the reclassification project. The research methods for the comparison were database searches and a questionnaire sent to the groundwater specialists working in the ELY Centres. The proportion of groundwater source protection zones whose class and/or boundary changed varied a lot between different the ELY Centres. Usually, the class was changed for 5–15 % of the groundwater source protection zones and the boundary for 30–50 % of the groundwater source protection zones. Typically, 10–20 % of groundwater source protection zones were classified into class E. Most often the ELY Centres mentioned field visits and communication with municipalities as good practices. The good practices that were developed during the reclassification project should be considered in similar projects in future. A pilot project for testing a procedure and practices would be highly recommended before starting a full-scale project.

see all

Subjects:
Copyright information: © Tilda Rantataro, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.