University of Oulu

“Miksi miessäveltäjyys olisi naissäveltäjyyttä toisarvoisempaa?” : historian säveltäjänaiset taidemusiikkikulttuurissa musiikkioppilaitosten opettajien näkökulmasta

Saved in:
Author: Kärkölä, Ellen1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.6 MB)
Pages: 65
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202108198875
Language: Finnish
Published: Oulu : E. Kärkölä, 2021
Publish Date: 2021-08-20
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Sutela, Katja
Reviewer: Peltonen, Jouni
Sutela, Katja
Description:

Tiivistelmä

Tämä Pro gradu on tutkimus siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat yhä historian säveltäjänaisten näkymättömyyteen länsimaisessa taidemusiikkikulttuurissa. Tutkin aihetta musiikkioppilaitosten näkökulmasta, jossa klassista musiikkia opetetaan soittaen, laulaen, ja tutustumalla musiikin teoriaan sekä historiaan. Tutkimuskysymyksiä muodostui kolme: 1) kuinka hyvin musiikkioppilaitosten opettajat tuntevat historian säveltäjänaisia, 2) millainen rooli historian säveltäjänaisilla on musiikkioppilaitosten opettajien opetuksessa ja 3) mitkä tekijät vaikuttavat historian säveltäjänaisten asemaan nykyisessä klassisen musiikin opetuksessa?

Tutkimus on feministinen musiikintutkimus, jossa teoreettisen viitekehyksen pääteemana on historian säveltäjänainen länsimaisessa taidemusiikkikulttuurissa. Teoriaosuus selvittää sitä, miten naisen sukupuoli on rakentunut länsimaisessa kulttuurissa toiseksi ja normista poikkeavaksi, missä säveltäjänaisen toimijuus on näin ollen ollut rajatumpaa kuin säveltäjämiehen. Taidemusiikkikulttuuri on rakentunut filosofien, kriitikoiden ja historioitsijoiden ajatusten ja kulttuurissa vallinneiden arvojen ja normien kautta. Näiden arvojen ja normien tuotteita ovat muun muassa kaanon sekä autonominen musiikkikäsitys, jotka puolestaan vaikuttavat edelleen vahvasti musiikkikulttuurissamme ja esimerkiksi musiikkioppilaitoksissa.

Toteutin tutkimuksen kyselytutkimuksena. Keräsin kyselylomakkeen muodossa musiikkioppilaitosten opettajilta niin määrällistä kuin laadullista dataa. Analysoin aineiston kuvailevan tilastoanalyysin sekä sisällönanalyysin keinoin. Vaikka olen tutkimuksessa hyödyntänyt monimenetelmällisyyttä, on pääpaino ollut laadullisessa tutkimuksessa.

Tulokset osoittavat, että musiikkioppilaitosten opettajat tuntevat historian säveltäjänaisia verrattain hyvin, mutta vain neljännes käyttää heidän teoksiaan opetuksessa. Sisällönanalyysistä saadut tulokset kuvasivat historian säveltäjänaisten nykyiseen asemaan vaikuttavia taustatekijöitä opettajien näkökulmasta. Näitä olivat autonominen musiikkikäsitys, näkymätön sukupuoli sekä historian säveltäjänaisia syrjineet rakenteet yhteiskunnassa. Tuloksista voidaan päätellä, että historian säveltäjänaisten unohdettuun ja näkymättömään asemaan on vaikuttanut pitkälti yhteiskunnassa sekä taidemusiikissa vallinneet arvot ja normit. Tällä hetkellä tilanne näyttäisi tulostenkin perusteella muuttuvan tasa-arvoisempaan suuntaan, mutta säveltäjänaisten tiedostamiseen tarvitaan edelleen huomiota. Musiikkikasvattajat ovat avainasemassa muuttamassa nykyisen taidemusiikkikulttuurin kuvaa ja kuulokuvaa monipuolisemmaksi.

see all

Subjects:
Copyright information: © Ellen Kärkölä, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.