Mentoritoiminta Kesäyrittäjä-kampanjassa
Suomalainen, Johanna (2021-08-17)
Suomalainen, Johanna
J. Suomalainen
17.08.2021
© 2021 Johanna Suomalainen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202108198878
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202108198878
Tiivistelmä
Muuttuvien työolosuhteiden sekä kansantaloudellisten haasteiden takia yrittäjyys nähdään keinona tuottaa yhteiskuntaan hyvinvointia sekä toimeliaisuutta. Yrittäjyyskasvatuksen avulla tuetaan nuorten positiivista mielikuvaa yrittäjyydestä, lisätään tietoja sekä taitoja yrittäjyydestä sekä vahvistetaan yrittäjämäisiä ominaisuuksia koulutussektorilla sekä koulujen ulkopuolisissa hankkeissa.
Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin selvittämään, miten yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet näkyivät mentorointiprosessissa sekä mitkä tekijät luovat onnistuneen mentorointiprosessin Kesäyrittäjä-kampanjassa vuonna 2020. Kampanjan toteutuksesta vastasi valtakunnallisesti Talous ja nuoret (TAT) ja paikallisesti toimintaa organisoivat eri kaupungit, esimerkiksi Oulussa toteuttajana toimi BusinessOulu-liikelaitos. Tutkimuksen empiirinen osuuden aineisto kerättiin kyselylomakehaastattelulla, joka kerättiin vuonna 2020 kampanjassa toimineilta mentoreilta (N=7). Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, jossa teoreettisena viitekehyksenä toimi mentoritoiminta yrittäjyyskasvatuksen muotona. Analyysin osa-alueita olivat kasvatuskäsitteen neljä periaatetta: interaktio, intentionaalisuus, interaktion asymmetria sekä itsenäisen toiminnan vaatimus ja näiden lisäksi yrittäjyyskasvatusta tarkasteltiin kokonaisuutena.
Tutkimuksessa havaittiin, että mentoreiden käsitykset yrittäjyydestä sekä yrittäjyyskasvatuksesta olivat keskenään erilaisia. Kesäyrittäjä-kampanjan asettamat tavoitteet yrittäjyyskasvatuksen osalta näyttäytyi mentoreiden näkemyksissä osittain jäsentymättöminä, eikä suurin osa mentoreista ollut asettanut yrittäjyyskasvatukseen liittyviä tavoitteita mentorointikerroille. Mentorit kokivat tavoitteiden asettamisen haasteelliseksi. Onnistuneen mentorointiprosessin keskeisiksi tekijöiksi havaittiin aineiston perusteella olevan luottamus, turvallisuus, sitoutuminen sekä henkilökemioiden toimivuus. Suurin osa mentoreista näki mentoroinnin symmetrisenä vuorovaikutussuhteena. Tämän lisäksi suurin osa mentoreista pyrki tukemaan yrittäjien itsenäistä toimintaa. Tutkimuksen tulosten perusteella mentoritoimintaa voidaan ymmärtää paremmin, jonka avulla mentoritoimintaa voidaan kehittää vaikuttavammaksi.
Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin selvittämään, miten yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet näkyivät mentorointiprosessissa sekä mitkä tekijät luovat onnistuneen mentorointiprosessin Kesäyrittäjä-kampanjassa vuonna 2020. Kampanjan toteutuksesta vastasi valtakunnallisesti Talous ja nuoret (TAT) ja paikallisesti toimintaa organisoivat eri kaupungit, esimerkiksi Oulussa toteuttajana toimi BusinessOulu-liikelaitos. Tutkimuksen empiirinen osuuden aineisto kerättiin kyselylomakehaastattelulla, joka kerättiin vuonna 2020 kampanjassa toimineilta mentoreilta (N=7). Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, jossa teoreettisena viitekehyksenä toimi mentoritoiminta yrittäjyyskasvatuksen muotona. Analyysin osa-alueita olivat kasvatuskäsitteen neljä periaatetta: interaktio, intentionaalisuus, interaktion asymmetria sekä itsenäisen toiminnan vaatimus ja näiden lisäksi yrittäjyyskasvatusta tarkasteltiin kokonaisuutena.
Tutkimuksessa havaittiin, että mentoreiden käsitykset yrittäjyydestä sekä yrittäjyyskasvatuksesta olivat keskenään erilaisia. Kesäyrittäjä-kampanjan asettamat tavoitteet yrittäjyyskasvatuksen osalta näyttäytyi mentoreiden näkemyksissä osittain jäsentymättöminä, eikä suurin osa mentoreista ollut asettanut yrittäjyyskasvatukseen liittyviä tavoitteita mentorointikerroille. Mentorit kokivat tavoitteiden asettamisen haasteelliseksi. Onnistuneen mentorointiprosessin keskeisiksi tekijöiksi havaittiin aineiston perusteella olevan luottamus, turvallisuus, sitoutuminen sekä henkilökemioiden toimivuus. Suurin osa mentoreista näki mentoroinnin symmetrisenä vuorovaikutussuhteena. Tämän lisäksi suurin osa mentoreista pyrki tukemaan yrittäjien itsenäistä toimintaa. Tutkimuksen tulosten perusteella mentoritoimintaa voidaan ymmärtää paremmin, jonka avulla mentoritoimintaa voidaan kehittää vaikuttavammaksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31501]