Elävän näköisiä eläimiä ja kirjoitettuja ihmisiä : johtomotiivin saamat merkitykset ja metafiktiivisyys Henni Kitin romaanissa Elävän näköiset
Risto, Pinja (2021-09-13)
Risto, Pinja
P. Risto
13.09.2021
© 2021 Pinja Risto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202109148988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202109148988
Tiivistelmä
Käsittelen pro gradu -työssäni Henni Kitin esikoisromaanissa Elävän näköiset (2014) esiintyvää ”elävän näköisyyttä” johtomotiivin ja metafiktiivisyyden käsitteiden avulla. Metafiktiivisyyden alakäsitteistä tutkimukselleni keskeinen on erityisesti mise en abyme. Sivuan myös postmodernismia ja postmodernismin jälkeen tulevan kirjallisuuden estetiikan teorioita, näistä erityisesti metamodernismia. Kokoavana pyrkimyksenäni on muodostaa kokonaistulkinta siitä, miten moniaineksisen romaanin muoto ja sisältö toimivat yhdessä ja luovat romaanin kokonaisuuden.
Johtomotiivin suhteen keskeisimpinä lähteinäni toimivat artikkelikokoelmat The Return of Thematic Criticism (1993), Thematics. New Approaches (1995) ja Thematics. Interdisciplinary Studies (2002). Metafiktiivisyydestä tärkein lähdeteokseni on Mika Hallilan väitöskirja Metafiktion käsite (2006). Mise en abymen teoretisoinnissa nojaan Lucien Dällenbachin ajatuksiin ja Anna Makkosen Romaani katsoo peiliin -väitöskirjan (1991) esimerkkiin. Metamodernismin käsitteen taustalla on Timotheus Vermeulenin ja Van Der Akkenin Notes on Metamodernism -artikkeli ja eri tutkijoiden heidän ajatuksiaan käytännön analyysiin soveltavat artikkelit.
Tutkielmani analyysiosiossa ”elävän näköisyys” on kahdenlaista: teoksessa toistuva motiivi ja teoksen pyrkimys realismiin todellisuuden kuvauksessa. Kahden tason, teoksen sisäisen maailman ja teoksen kerronnan, pyrkimykset elävän näköisyyteen muodostavat metafiktiivisen mise en abyme -rakenteen. Tutkimukseni etenee elävän näköisyyden motiivin tunnistamisesta teoksen metafiktiivisyyden analysointiin ja loppuu romaanin kirjallisuushistoriallisen paikan pohtimiseen.
Elävän näköisissä käsitellään monella tapaa elävän näköisen taiteen tekemistä ja mimeettisen taiteen luomaa todellisuusilluusiota. Toistuminen tekee tästä elementistä motiivin. Mise en abyme -rakenne syntyy, kun teoksen taide ja taiteilijat miettivät, miten tehdä realismia samalla kun teos itse pyrkii olemaan realismia. Romaani sisältää myös taiteilijahahmon, joka osaltaan vahvistaa peilirakenne-tulkintaa. Mise en abyme -rakenteen lisäksi teos sisältää myös muita metafiktiivisiä keinoja. Ne kiinnittävät lukijan huomiota tekstin kerrottuun luonteeseen mimeettisen todellisuusilluusion sijaan. Elävän näköiset ei edusta muotonsa puolesta konventionaalista romaanin realismia. Se ei myöskään sisällä helposti määriteltävää juonta eikä sille ole yksinkertaista määrittää lajityyppiä. Esitän työssäni, että tämä rakenteen vaihtelevuus liittyy teoksen käsittelemään ”elävän näköisen” realismin luomisen ongelmaan ja on tapa kirjoittaa elämästä, joka ei etene johdonmukaisesti kuin romaani vaan vyöryen ja loikkien kuin oikea elämä.
Elävän näköiset on aikansa romaani, joka sisältää esimerkiksi metamodernismiin liittyvää liikettä ja pyrkimystä uudenalaiseen, postmodernismin jälkeiseen realismiin. Pro gradu -työni lopputuloksena esitän, että sitä voi lukea metafiktiivisiä piirteitä sisältävänä romaanina taiteen tekemisestä, romaanin kirjoittamisesta ja elävän näköisen, totuudenmukaisen realismin kirjoittamisen mahdollisuuksista.
Johtomotiivin suhteen keskeisimpinä lähteinäni toimivat artikkelikokoelmat The Return of Thematic Criticism (1993), Thematics. New Approaches (1995) ja Thematics. Interdisciplinary Studies (2002). Metafiktiivisyydestä tärkein lähdeteokseni on Mika Hallilan väitöskirja Metafiktion käsite (2006). Mise en abymen teoretisoinnissa nojaan Lucien Dällenbachin ajatuksiin ja Anna Makkosen Romaani katsoo peiliin -väitöskirjan (1991) esimerkkiin. Metamodernismin käsitteen taustalla on Timotheus Vermeulenin ja Van Der Akkenin Notes on Metamodernism -artikkeli ja eri tutkijoiden heidän ajatuksiaan käytännön analyysiin soveltavat artikkelit.
Tutkielmani analyysiosiossa ”elävän näköisyys” on kahdenlaista: teoksessa toistuva motiivi ja teoksen pyrkimys realismiin todellisuuden kuvauksessa. Kahden tason, teoksen sisäisen maailman ja teoksen kerronnan, pyrkimykset elävän näköisyyteen muodostavat metafiktiivisen mise en abyme -rakenteen. Tutkimukseni etenee elävän näköisyyden motiivin tunnistamisesta teoksen metafiktiivisyyden analysointiin ja loppuu romaanin kirjallisuushistoriallisen paikan pohtimiseen.
Elävän näköisissä käsitellään monella tapaa elävän näköisen taiteen tekemistä ja mimeettisen taiteen luomaa todellisuusilluusiota. Toistuminen tekee tästä elementistä motiivin. Mise en abyme -rakenne syntyy, kun teoksen taide ja taiteilijat miettivät, miten tehdä realismia samalla kun teos itse pyrkii olemaan realismia. Romaani sisältää myös taiteilijahahmon, joka osaltaan vahvistaa peilirakenne-tulkintaa. Mise en abyme -rakenteen lisäksi teos sisältää myös muita metafiktiivisiä keinoja. Ne kiinnittävät lukijan huomiota tekstin kerrottuun luonteeseen mimeettisen todellisuusilluusion sijaan. Elävän näköiset ei edusta muotonsa puolesta konventionaalista romaanin realismia. Se ei myöskään sisällä helposti määriteltävää juonta eikä sille ole yksinkertaista määrittää lajityyppiä. Esitän työssäni, että tämä rakenteen vaihtelevuus liittyy teoksen käsittelemään ”elävän näköisen” realismin luomisen ongelmaan ja on tapa kirjoittaa elämästä, joka ei etene johdonmukaisesti kuin romaani vaan vyöryen ja loikkien kuin oikea elämä.
Elävän näköiset on aikansa romaani, joka sisältää esimerkiksi metamodernismiin liittyvää liikettä ja pyrkimystä uudenalaiseen, postmodernismin jälkeiseen realismiin. Pro gradu -työni lopputuloksena esitän, että sitä voi lukea metafiktiivisiä piirteitä sisältävänä romaanina taiteen tekemisestä, romaanin kirjoittamisesta ja elävän näköisen, totuudenmukaisen realismin kirjoittamisen mahdollisuuksista.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31996]