JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkielma tarkastelee Perä-Pohjolaiset lehden maataloutta koskevaa kirjoittelua sen ilmestymisen alusta 15. heinäkuuta 1897 aina syyskuun puoliväliin vuonna 1906 asti. Perä-Pohjolainen oli Kemissä vuosina 1897–1921 ilmestynyt Kemin ensimmäinen sanomalehti, joka poliittiselta suuntaukseltaan luettiin kuuluvaksi nuorsuomalaisiin sanomalehtiin. Ajanjakso kattaa Perä-Pohjolaisen seitsemän ensimmäisen päätoimittajan aikakauden, josta voisi myös käyttää nimitystä vaihtuvien päätoimittajien aika, koska sen jälkeen lehdellä oli vain kaksi muuta päätoimittajaa. Tutkimusajankohtana lehden päätoimittajina toimivat Emil Collan, Kristian Brander, Eemil Siikanen, August Teräksinen, Vilho Jämsén, Valtteri Montin sekä Väinö Björkman. Lehden kirjoittelun tutkimisessa on keskitytty lehden pääkirjoitusten ja artikkelien maataloutta koskeviin kirjoituksiin, sillä juuri niissä maataloutta ja sen ilmiöitä oli lehdessä käsitelty.

Tutkimuksen metodina on historiallis-kvalitatiivinen lehdistönhistorian tutkimusmetodi, johon on lisäksi otettu mukaan vaikutteita myös sosiaalihistorian tutkimusmetodeista. Kohteena oli maatalous ja sen ilmiöt sekä sen parissa toimivat ihmiset, kuten esimerkiksi maanviljelijät. Perä-Pohjolaisen maataloutta koskevissa kirjoittelussa pääpaino oli maanviljelijää neuvovissa ja opastavissa kirjoituksissa. Käytännön maanviljelyyn annetiin monenlaisia käytännöllisiä ja jopa tekemistä hyvinkin tarkasti opastavia ohjeita. Osuustoiminta lakeineen ja erilaisine toimintamuotoineen oli tärkeällä sijalla. Myös maanviljelijää neuvova yhdistystoiminta, joista erityisesti Perä-Pohjolan Maamiesseura ja sen toiminta oli keskeinen kirjoittelun aihe. Torpparien ja muiden maanvuokraajien asemaa säädelleet lait ja niiden määräysten esittely oli usein esillä lehden kirjoittelussa, tähän liittyi myös kruununmaiden asuttamiseen liittyneet seikat. Metsätaloutta kuvattiin aluksi metsien haaskauksen estämisen näkökulmasta, mutta näkökulma muuttui myöhemmin enemmän metsänkäytön saattamiseen kestävälle kannalle ja metsänhoidollisten toimien esittelyyn.

Perä-Pohjolaisen maataloutta koskettanut kirjoittelussa pääasia oli tiedon jakaminen. Usein näkökulma oli neuvova ja opastava ja kirjoitusten perimmäisenä tarkoituksena oli maatalouden ja maanviljelijöiden toimeentulon ja tilan kohottaminen ja parantaminen. Vain suhteessa metsätalouteen oltiin aluksi kriittisiä ja näkökulma oli metsänkäytön haaskauksessa ja metsien hävittämisessä, mutta tämän oheen nousi metsänhoidon ja -käytön saattaminen kestäväksi ja metsien tuoton kohottaminen.