University of Oulu

Ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden lukemistottumukset ja lukemisdiskurssit

Saved in:
Author: Laatikainen, Juulia1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.9 MB)
Pages: 113
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202110069088
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Laatikainen, 2021
Publish Date: 2021-10-06
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Saviniemi, Maija
Reviewer: Sivonen, Jari
Saviniemi, Maija
Description:

Tiivistelmä

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden lukemistottumuksia ja lukemisdiskursseja. Tutkielmani aineisto koostuu sähköisellä kyselylomakkeella maaliskuussa 2020 keräämistäni vastauksista. Kyselyyn vastasi yhteensä 135 ammatillista perustutkintoa Oulussa tai Kempeleessä suorittavaa opiskelijaa. Informanteista 87 opiskeli sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, 20 logistiikan perustutkintoa, 13 hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkintoa ja 15 muiden yksittäisten alojen perustutkintoja. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaiset ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden lukemistottumukset ovat, miten he puhuvat lukemisesta, kirjoittamisesta ja lukutaidosta ja millaisia diskursseja nämä puhetavat aktivoivat. Tutkimusmetodina diskurssien osalta on kriittinen diskurssianalyysi. Lukemistottumuksia tarkastellessa jäsennän tuloksia yksinkertaisin prosenttilaskuin ja frekvenssein. Teoreettinen viitekehys tutkielmassani pohjautuu sosiolingvistiikkaan, jossa kieli nähdään sosiaalisena ilmiönä, joka on yhteydessä yhteiskunnalliseen todellisuuteen.

Kyselylomakevastausten perusteella olen muodostanut kuvan informanttien lukemistottumuksista. Tutkielmassani nostan tarkasteluun lukemistottumukset kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat harrastukset, lukemisaktiivisuus ja mielikirjallisuus sekä lukemisresurssit. Vertailen lukemistottumuksia eri alojen opiskelijoiden välillä. Informanteistani 32 harrastaa lukemista vapaa-ajallaan. Lähes puolet informanteistani lukee kirjaa viikoittain. Kaikista aktiivisimmin lukevat sosiaali- ja terveysalan sekä muiden yksittäisten alojen opiskelijat, joista yli puolet lukee kirjaa viikoittain. Logistiikan perustutkintoa suorittavista opiskelijoista vain yksi lukee kirjaa viikoittain. Opiskelualalla on siis merkittävästi vaikutusta lukemisaktiivisuuteen, joskin on huomattava, että tämän kokoisessa aineistossa yksilöiden vaikutus tuloksiin on näkyvissä. Ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden mielikirjallisuus on linjassa suomalaisten mielikirjallisuuden kanssa: suosituinta on romanttinen kirjallisuus sekä jännitys- ja rikoskirjallisuus. Lukemisresursseja tiedustelin kysymällä muun muassa, onko informantin kotona kirjahylly. Kirjahylly vaikuttaa lukemisaktiivisuuteen merkittävästi. Jos informantin kotona on kirjahylly, se innostaa lukemaan viikoittain kirjaa. Jos kirjahyllyä ei ole, lukemisaktiivisuus on vastaavasti huomattavasti matalampi.

Aineistossani aktivoituu viisi eri lukemisdiskurssia. Ne ovat oppimisdiskurssi, ajanvietediskurssi, mielikuvitusdiskurssi, tilannediskurssi ja välinediskurssi. Lisäksi oppimisdiskurssilla on kolme aladiskurssia, jotka ovat kehittymisdiskurssi, vaikeusdiskurssi ja velvollisuusdiskurssi. Ajanvietediskurssilla on kaksi aladiskurssia: käyttödiskurssi ja rentoutumisdiskurssi. Diskurssit ovat aineistossani asioiden merkityksellistämisen tapoja, joilla rakennetaan lukemiseen liittyvää maailmaa. Analyysissani tarkastelen merkityssysteemejä huomioimalla kielenkäytön samankaltaisuuksia ja järjestäytyneisyyttä. Yksityiskohtaisella kielenpiirteiden tarkastelulla tuon näkyväksi, mitkä kielenpiirteet aktivoivat kutakin diskurssia.

Oppimisdiskurssissa lukemista kuvaillaan erilaisista näkökulmista, jolloin lukeminen voi olla keino kehittyä tai se voi olla vaikeaa tai välttämätöntä. On tyypillistä, että kehittymisdiskurssissa lukemisesta puhutaan lukutaidon ja sanavaraston kehittymisen näkökulmasta esimerkiksi sellaisilla verbivalinnoilla kuin oppia, kehittyä ja harjoitella. Vaikeusdiskurssia aktivoivat vastaukset, joissa kuvaillaan, miksi lukeminen on hankalaa. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmaukset ei pysty keskittyä ja minulla on lukihäiriö. Velvollisuusdiskurssissa lukeminen esitetään kaikkien velvollisuutena ja osana yleissivistystä. Diskurssissa toistuvat modaalisuutta ilmaisevat verbit, kuten kannattaa, pitää ja täytyy.

Ajanvietediskurssin aladiskursseissa lukemista lähestytään vapaa-ajan näkökulmasta. Käyttödiskurssissa tulevat esille informanttien lukemistottumukset, kun lukemisen kerrotaan olevan esimerkiksi aikaa vievää ja ylimääräistä, mutta toisaalta myös tarpeellista. Rentoutumisdiskurssissa lukeminen ajanvietteenä saa pääasiassa rentouttajan ja rauhoittajan roolin. Lukemisesta puhutaan siinä rentoutumista ilmaisevilla sanavalinnoilla, kuten uppoutua ja rauhoittua. Rentoutumisdiskurssia aktivoivat vastaukset perustellaan omien kokemusten ja erityisesti tunteiden kautta.

Mielikuvitusdiskurssissa lukemisesta puhutaan juoneen syventymisen ja siihen eläytymisen kautta. Diskurssissa korostuu kirjan ja elokuvan vertailu. Vallalla diskurssissa on käsitys, että kirjaa lukemalla pääsee paremmin syventymään juonen ja tarinan kulkuun kuin elokuvaa katsoessa. Diskurssia aktivoivatkin esimerkiksi verbivalinnat eläytyä ja kuvattiin ja komparatiivimuotoiset adjektiivit kattavammin ja yksityiskohtaisemmin. Tilannediskurssi aktivoituu aineistossa silloin, kun lukemisesta puhutaan tilannesidonnaisena toimintana. Diskurssia aktivoivat esimerkiksi verbit riippuu ja voi olla. Keskeistä tilannediskurssia aktivoivissa vastauksissa onkin se, että vastauksissa esitetään tilanteesta riippuva ehto. Välinediskurssi aktivoituu silloin, kun kirjoittamisesta puhutaan itseilmaisun ja ajatusten sekä tunteiden selkeyttämisen kautta. Kaikissa välinediskurssia aktivoivissa vastauksissa esiintyy verbi ilmaista, substantiivi itseilmaisu tai molemmat. Diskurssissa keskiöön nousee kirjoittaminen. Kirjoittamisella saadut hyödyt näkyvät ajatusten ja tunteiden selkiytymisenä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Juulia Laatikainen, 2021. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.