JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa selvitetään kokeneiden luokanopettajien käsityksiä oppilaiden tarkkaavaisuudesta. Käsitykset kohdistuvat oppilaiden tarkkaavaisuuteen osana heidän toiminnanohjaustaan. Tutkimuksessa kartoitetaan, mitä tarkkaavaisuus on kokeneiden luokanopettajien näkökulmasta, onko oppilaiden tarkkaavaisuus muuttunut 20 vuoden aikana ja millaisia syitä osallistujat nimeävät käsityksille. Lasten kokemat tarkkaavaisuusongelmat huolestuttavat yleisen keskustelun ja aiempien tutkimuksien mukaan. Tarkkaavaisuus on tärkeässä roolissa oppimisen kannalta, mutta tarkkaavaisuushäiriöt yleistyvät entisestään. Aiemmissa tutkimuksissa keskitytään juuri häiriöihin, joten diagnoosittomien oppilaiden tutkimiselle on suuri tarve. Tavoitteena on tuoda esiin luokanopettajien käsityksiä ja saada laajempaa ymmärrystä oppilaiden tarkkaavaisuudesta 20 vuoden ajalta.

Tutkimuksen toteutustapa on laadullinen ja lähestymistapa fenomenografinen. Tutkimuksen aineisto koostuu 23 osallistujan vastauksista, jotka on kerätty valtakunnallisesti sähköisellä kyselylomakkeella kolmen viikon aikana. Aineistonkeruumenetelmänä on puolistrukturoitu kysely avoimilla vastausvaihtoehdoilla ja aineisto on analysoitu fenomenografista analyysia hyödyntäen. Osallistujien käsitykset koskevat alakouluikäisten oppilaiden tarkkaavaisuutta, joilla ei ole todettu neuropsykologisia häiriöitä.

Tulokset osoittavat, että luokanopettajien käsitysten mukaan tarkkaavaisuus näkyy työskentelyn, opetuksen ja tehtävien teon aikana erityisesti keskittymisenä poissulkemalla ylimääräiset ärsykkeet. Tarkkaavaisuus koetaan merkittävänä osana oppilaan toiminnanohjausta ja merkitys näkyy oppilaan toiminnan ja oppimisen kautta. Tarkkaavaisuutta tukevat eniten opettajan toiminta, kuten työrauhan ylläpito ja heikentävät oppilaan huono vireystila ja motivaatio.

Oppilaat ovat muuttuneet varsinkin työskentelyn osalta, johon oppilaat eivät jaksa keskittyä pitkäkestoisesti. Nykyään tarvitaan enemmän viihdyttäviä työtapoja ja toiminnanohjaus on haasteellisempaa. Vastauksissa nousee esiin tarkkaavaisuuden polarisoituminen, koska tarkkaavaisuuden ääripäät korostuvat. Useampi kokee, että oppilaiden tarkkaavaisuus on heikentynyt 20 vuoden aikana. Syitä heikentymiselle ovat elämäntapojen muutokset, kuten digitalisaatio ja liikunnan vähentyminen, perheensisäiset ongelmat ja yhteiskunnan nopeatempoisuus.

Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelussa. Jatkotutkimuksen osalta voitaisiin perehtyä tarkkaavaisuutta tukevien tekijöiden lisäämiseen kouluissa ja siihen, miten digitaalisten materiaalien käyttö opetuksessa vaikuttaa oppilaiden tarkkaavaisuuteen. Tutkimuksen toteutuksessa on huomioitu luotettavuuteen ja eettisyyteen liittyvät tekijät.