Miten lukiolaiset, ammattikoululaiset ja eläkeläiset ymmärtävät sananlaskuja
Nieminen, Saga (2021-11-12)
Nieminen, Saga
S. Nieminen
12.11.2021
© 2021 Saga Nieminen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112079236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112079236
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa olen kartoittanut lukiolaisten, ammattikoululaisten ja eläkeläisten sananlaskuymmärrystä sekä vertaillut näiden ryhmien osaamista keskenään. Eläkeläisiä ja nuoria vertailemalla tarkoituksenani on ollut selvittää, ymmärtävätkö eläkeläiset sananlaskuja paremmin kuin nuoret. Nuoria eli lukiolaisia ja ammattikoululaisia vertailemalla olen halunnut selvittää, vaikuttaako nuoren koulutausta sananlaskujen ymmärtämiseen. Lisäksi olen tutkinut sitä, mitkä asiat vaikeuttavat sananlaskujen ymmärrystä.
Koska sananlaskut ilmentävät ihmisen metaforista ajattelua, kielen metaforisuus on tutkielmani kannalta olennainen ilmiö. Metaforan käsitteestä on olemassa useita teorioita, ja käsitettä on tutkittu paljon kielitieteen lisäksi myös esimerkiksi kirjallisuuden alalla. Tässä tutkielmassa olen lähestynyt käsitettä kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta.
Olen kerännyt lukiolaisia edustavan tutkimusaineiston kyselylomakkeella kandidaatin tutkielmaani (Nieminen 2019) varten lokakuussa 2018 Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 37 abiturienttia. Kyselylomakkeessa vastaajien tehtävänä oli selittää, mitä sananlaskut rumat ne vaatteilla koreilee; rohkea rokan syö; pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin; kyllä vakka kantensa valitsee; parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla ja moni kakku päältä kaunis, vaikka on silkkoa sisältä tarkoittavat. Mikäli vastaaja ei ole osannut selittää sananlaskun merkitystä, tehtävänä on ollut annetuista vaihtoehdoista rastittamalla määritellä syy, joka vaikeutti sananlaskun ymmärtämistä. Eläkeläisille ja ammattikoululaisille olen käyttänyt sähköiseen muotoon muutettuna samaa kyselylomaketta. Eläkeläisiä edustavan aineiston keräsin joulukuussa 2020 Kansanusko ja kansanperinne -Facebook-ryhmästä. Vastaajia oli saman verran kuin lukiolaisia edustavassa aineistossa eli 37. Ammattikoululaisia edustavan aineiston olen kerännyt syksyllä 2020 ja keväällä 2021 Oulun seudun ammattiopiston Kaukovainion yksiköstä. Ammattikoululaisia edustava aineisto on suppeampi kuin eläkeläisiä ja lukiolaisia edustavat aineistot, sillä vastaajia oli vain 14. Olen ottanut aineistojen kokoerot huomioon analyysissani.
Tutkielmani perusteella ryhmistä parhaiten sananlaskuja ymmärtävät eläkeläiset, toiseksi parhaiten lukiolaiset ja huonoiten ammattikoululaiset. Parhaiten osattu sananlasku oli kaikilla ryhmillä moni kakku päältä kaunis, vaikka on silkkoa sisältä (ammattikoululaisilla ensimmäisen sijan sananlasku jakoi sananlaskun rumat ne vaatteilla koreilee kanssa). Lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä sananlaskujen osaamisjärjestys parhaasta huonoimmin osattuun oli myös muiden sananlaskujen osalta melko samanlainen. Eläkeläisten ja nuorten välillä osaamisjärjestyksessä oli hieman enemmän eroja. Suurimmat erot olivat sananlaskujen rumat ne vaatteilla koreilee, rohkea rokan syö ja kyllä vakka kantensa valitsee kohdalla. Nuorilla eli sekä lukiolaisilla että ammattikoululaisilla rumat ne vaatteilla koreilee sijoittui kärkipäähän parhaiten osattuihin sananlaskuihin (lukiolaisilla toiseksi parhaiten osattu, ammattikoululaisilla jaettu ensimmäinen sija). Eläkeläisillä sananlasku taas oli osattu kaikista huonoiten. Myös rohkea rokan syö sijoittui nuorilla melko kärkeen, sillä se oli sekä lukiolaisilla että ammattikoululaisilla osattu selittää kolmanneksi parhaiten. Eläkeläisillä sananlasku taas oli osattu toiseksi huonoiten. Kyllä vakka kantensa valitsee sijoittui eläkeläisillä kärkipäähän toiseksi, mutta sekä lukiolaisilla että ammattikoululaisilla sananlasku oli osattu kaikista huonoiten (lukiolaiset osasivat yhtä huonosti myös sananlaskun parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla).
Sekä lukiolaisten että ammattikoululaisten sananlaskuymmärrystä vaikeutti eniten se, jos sananlaskut eivät olleet vastaajalle tuttuja entuudestaan. Eläkeläisten aineistossa vain yksi vastaaja oli kerran määritellyt, miksei ymmärrä sananlaskun merkitystä, joten eläkeläisten kohdalla ei ollut mahdollista tehdä päätelmiä siitä, mitkä asiat vaikeuttivat sananlaskujen ymmärrystä.
Aineistojeni rajallisuuden takia tutkimustuloksiani ei voida yleistää koskemaan kaikkia lukiolaisia, ammattikoululaisia ja eläkeläisiä. Tutkimustulokseni voidaan nähdä kuitenkin suuntaa antavina.
Koska sananlaskut ilmentävät ihmisen metaforista ajattelua, kielen metaforisuus on tutkielmani kannalta olennainen ilmiö. Metaforan käsitteestä on olemassa useita teorioita, ja käsitettä on tutkittu paljon kielitieteen lisäksi myös esimerkiksi kirjallisuuden alalla. Tässä tutkielmassa olen lähestynyt käsitettä kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta.
Olen kerännyt lukiolaisia edustavan tutkimusaineiston kyselylomakkeella kandidaatin tutkielmaani (Nieminen 2019) varten lokakuussa 2018 Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 37 abiturienttia. Kyselylomakkeessa vastaajien tehtävänä oli selittää, mitä sananlaskut rumat ne vaatteilla koreilee; rohkea rokan syö; pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin; kyllä vakka kantensa valitsee; parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla ja moni kakku päältä kaunis, vaikka on silkkoa sisältä tarkoittavat. Mikäli vastaaja ei ole osannut selittää sananlaskun merkitystä, tehtävänä on ollut annetuista vaihtoehdoista rastittamalla määritellä syy, joka vaikeutti sananlaskun ymmärtämistä. Eläkeläisille ja ammattikoululaisille olen käyttänyt sähköiseen muotoon muutettuna samaa kyselylomaketta. Eläkeläisiä edustavan aineiston keräsin joulukuussa 2020 Kansanusko ja kansanperinne -Facebook-ryhmästä. Vastaajia oli saman verran kuin lukiolaisia edustavassa aineistossa eli 37. Ammattikoululaisia edustavan aineiston olen kerännyt syksyllä 2020 ja keväällä 2021 Oulun seudun ammattiopiston Kaukovainion yksiköstä. Ammattikoululaisia edustava aineisto on suppeampi kuin eläkeläisiä ja lukiolaisia edustavat aineistot, sillä vastaajia oli vain 14. Olen ottanut aineistojen kokoerot huomioon analyysissani.
Tutkielmani perusteella ryhmistä parhaiten sananlaskuja ymmärtävät eläkeläiset, toiseksi parhaiten lukiolaiset ja huonoiten ammattikoululaiset. Parhaiten osattu sananlasku oli kaikilla ryhmillä moni kakku päältä kaunis, vaikka on silkkoa sisältä (ammattikoululaisilla ensimmäisen sijan sananlasku jakoi sananlaskun rumat ne vaatteilla koreilee kanssa). Lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä sananlaskujen osaamisjärjestys parhaasta huonoimmin osattuun oli myös muiden sananlaskujen osalta melko samanlainen. Eläkeläisten ja nuorten välillä osaamisjärjestyksessä oli hieman enemmän eroja. Suurimmat erot olivat sananlaskujen rumat ne vaatteilla koreilee, rohkea rokan syö ja kyllä vakka kantensa valitsee kohdalla. Nuorilla eli sekä lukiolaisilla että ammattikoululaisilla rumat ne vaatteilla koreilee sijoittui kärkipäähän parhaiten osattuihin sananlaskuihin (lukiolaisilla toiseksi parhaiten osattu, ammattikoululaisilla jaettu ensimmäinen sija). Eläkeläisillä sananlasku taas oli osattu kaikista huonoiten. Myös rohkea rokan syö sijoittui nuorilla melko kärkeen, sillä se oli sekä lukiolaisilla että ammattikoululaisilla osattu selittää kolmanneksi parhaiten. Eläkeläisillä sananlasku taas oli osattu toiseksi huonoiten. Kyllä vakka kantensa valitsee sijoittui eläkeläisillä kärkipäähän toiseksi, mutta sekä lukiolaisilla että ammattikoululaisilla sananlasku oli osattu kaikista huonoiten (lukiolaiset osasivat yhtä huonosti myös sananlaskun parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla).
Sekä lukiolaisten että ammattikoululaisten sananlaskuymmärrystä vaikeutti eniten se, jos sananlaskut eivät olleet vastaajalle tuttuja entuudestaan. Eläkeläisten aineistossa vain yksi vastaaja oli kerran määritellyt, miksei ymmärrä sananlaskun merkitystä, joten eläkeläisten kohdalla ei ollut mahdollista tehdä päätelmiä siitä, mitkä asiat vaikeuttivat sananlaskujen ymmärrystä.
Aineistojeni rajallisuuden takia tutkimustuloksiani ei voida yleistää koskemaan kaikkia lukiolaisia, ammattikoululaisia ja eläkeläisiä. Tutkimustulokseni voidaan nähdä kuitenkin suuntaa antavina.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]