JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Uni on elinehto ja täten jokaista ihmistä koskettava. Unen määrän lisäksi on tärkeää tarkastella unen laatua, koska usein laatu on määrää tärkeämpi. Unella on vaikutusta psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena on tarkastella luokanopettajien kokemuksia oman yöunen riittävyydestä ja laadusta. Lisäksi tarkastellaan tekijöitä, jotka aiheuttavat univajetta ja miten univaje näkyy luokanopettajien työsuoriutumisessa. Pääpaino on luokanopettajien omissa kokemuksissa.

Tämä tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja koska kyseessä on luokanopettajien kokemukset on lähestymistapana fenomenologia. Tutkielman aineisto on kerätty puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Tätä tutkielmaa varten haastateltiin kuutta (N=6) luokanopettajaa, jotka tunsivat yöunensa satunnaisesti tai jatkuvaksi liian vähäiseksi ja tämän liian vähäisen unen olevan yhteydessä hyvinvointiin tai työsuoriutumiseen. Haastattelut toteutettiin Zoom-videoyhteyden kautta etähaastatteluina. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin ohjeiden mukaan.

Tutkielman tulosten mukaan luokanopettajista enemmistö koki unensa olevan jatkuvasti riittämätöntä. Unen laatu kuitenkin koettiin lähtökohtaisesti hyvänä kunhan vain nukahdettiin. Vähemmistö haastateltavista mainitsi kuitenkin kärsivänsä unen katkonaisuudesta, joka heikensi unen laatua. Tulosten mukaan laatua oli kuitenkin melko hankala arvioida. Tulosten mukaan riittämättömällä unella oli vaikutusta aamuiseen ja päiväaikaiseen väsymykseen, vaikeuksiin työssä suoriutumisessa, nopeaan reagoimiseen ja luovaan työskentelyyn.

Tutkielman tulosten mukaan univajetta aiheuttivat monet eri tekijät. Nämä jaettiin aineiston analyysissa omaan toimintaan, elämäntilanteeseen ja työhön liittyviin tekijöihin. Yhdeksi alaluokaksi muodostettiin myös tekijät, joilla ei ollut vaikutusta univajeen syntymiseen (älylaitteet). Tulosten mukaan unenpuute näkyy työssä suoriutumisen näkökulmasta pinnan kiristymisenä ja melun sietokyvyn vähentymisenä. Tulosten mukaan enemmistö oli sitä mieltä, että oppitunteihin ei jaksa panostaa niin paljon. Osa kuitenkin kertoi, että valmiita suunnitelmia ei muuteta, mutta toiminta vaatii väsyneenä itseltä enemmän ponnisteluja. Vain vähemmistö mainitsi unen puutteen vaikuttavan työyhteisössä suoriutumiseen ja tämä näkyi ärtymyksenä. Vanhempien kanssa yhteistyössä toimimiseen unenpuute vaikutti jonkun verran. Osalla yhteistyö aiheutti stressiä ja osa mainitsi, että väsyneenä vanhemmille saattoi puhelun sijaan kirjoittaa sähköpostiviestin.

Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena ei ole tehdä tutkimusta yleistettävyyden kannalta. Tarkoituksena on kuvata jotain ilmiötä, josta tutkittavilla on kokemusta. Tämän tutkielman tulokset kuvaavat unen riittävyyttä ja laatua, univajeen syntymistä ja sen vaikutusta työsuoriutumiseen.