JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Vesistöalueiden rehevöityminen on merkittävä uhka ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevilla alueilla. Rehevöityminen uhkaa vesistöjä, mutta vaarassa ovat myös vesistöistä riippuvaiset ekosysteemit. Vesistöjä kuormittavat tekijät voivat olla ulkoisia ja sisäisiä, ja Suomessa yksi suurimmista vesistökuormittajista on metsätalouden aiheuttama ulkoinen hajakuormitus. Rehevöitymistä aiheuttavia tekijöitä on hyvä pyrkiä kartoittamaan ja rajoittamaan, jotta monipuoliset vesiekosysteemit säilyisivät.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää Viinivaaran alueen neljän järven, Iso Olvasjärven, Marttisjärven, Iso-Timosen ja Pikku-Timosen, rehevyyttä ja pohjavesivaikutteisuutta. Erityisesti tavoitteena oli selvittää, voiko alueen pohjavesillä olla vaikutusta järvien rehevyyteen. Aineistoa kerättiin alueella kolmessa näytteenottojaksossa kesällä 2021. Tutkimusalueen järvistä, järvien uomista sekä pohjavesipisteistä, kuten alueen lähteistä ja pohjavesiputkista otettiin vesinäytteitä järvi- ja huokosvedestä, sedimenttinäytteitä ja virtaamamittauksia. Vesinäytteistä analysoitiin veden stabiileja isotooppeja happea (18O) ja vetyä (2H). Aineistona on hyödynnetty myös ympäristöviranomaisten ylläpitämiä tietokantoja. Kerättyjen näytteiden analysointi on suoritettu akkreditoiduissa laboratorioissa. Isotooppinäytteet analysoitiin Oulun yliopiston laboratoriossa Picarro L2120-i analysaattorilla. Järvien ulkoisia kuormitusmääriä tulkittiin laskennallisesti virtaamamittausten ja pitoisuusanalyysien avulla.

Tutkielman tulokset kertovat kokonaisuudessaan järvien rehevyydestä ja sen voimakkuudesta. Järvien tulouomista oli paikannettavissa muutamia ulkoista kuormaa aiheuttavia ojia. Järvien ulkoisen kuorman lähteet ovat pääasiassa peräisin tutkimusalueen metsätalousvaltaisista maankäyttömuodoista. Paikoittaisen ulkoisen kuormituksen lisäksi järvien sedimenttitulokset viittasivat järvien olevan sisäisesti kuormittuneita. Sisäinen kuormitus on todennäköisesti seurausta 1970-luvulla alkaneista ojituksista ja niiden aiheuttamasta pitkäaikaisesta ja voimakkaasta ulkoisesta kuormituksesta. Viitteitä sisäisestä kuormituksesta löydettiin kaikista tutkituista järvistä. Kaikki järvet osoittivat hyvin voimakasta pohjavesiriippuvuutta, sillä järvien vesitaseiden tulovirtaamasta merkittävä osa (87–98 %) oli peräisin alueen pohjavesistä. Tuloksista ei ollut kuitenkaan tulkittavissa, että juuri pohjavesialueet olisivat aiheuttaneet järvien rehevöitymisen, sillä pohjavesipisteiden mittaustulokset eivät viitanneet selkeään rehevyyteen.