JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Media kasvattaa jatkuvasti jalansijaa perinteisten oppimisympäristöjen rinnalla. Mediakulttuuri muodostaa globaalin ja elämyksiä tarjoavan kasvuympäristön, josta jo pienet lapset omaksuvat tehokkaasti arvoja sekä asenteita, ja jonka kautta he peilaavat kuvaa itsestään sekä ympäröivästä maailmasta etsien samastumiskohteita. Lastenelokuva on yksi lapsille suunnatun mediasisällön elämysvoimaisimmista muodoista ja nykypäivänä suosiotaan nostaneiden suoratoistopalveluiden ansiosta yhä helpommin, yhä suuremman katsojayleisön saatavilla. Yksi elokuvateollisuuden hyödyntämä osa-alue on sukupuoli sekä siihen liitetyt stereotyyppiset käsitykset, joita käytetään muun muassa huumorinlähteinä. Audiovisuaalisena tuotteena elokuva hyödyntää informaation välittymistä monikanavaisesti, eli multimodaalisesti. Käyttämällä kuvan, puhutun kielen ja juonellisen ilmisisällön rinnalla muun muassa erilaisia äänitehosteita sekä kuvakulmia voidaan elokuvan välittämää informaatiota voimistaa. Omassa työssäni olen rajannut tutkittavan aineiston koskemaan miessukupuolta ja selvitänkin, millaista poikakuvaa lapsille suunnattu animaatioelokuva välittää, ja millaisin multimodaalisin keinoin tätä kuvaa poikana olemisesta välitetään. Tutkimusaineistona on kaksi katsojaluvuiltaan suosittua kansainvälistä lapsille suunnattua animaatioelokuvaa, Ice Age (2002) ja Kung Fu Panda (2008), joiden päähenkilöt ovat tarkemman analyysin kohteina. Tutkimus toteutetaan multimodaalisen sisällönanalyysin keinoin, jolloin analyysissa huomioidaan eri moodien vaikutukset elokuvan välittämän poikakuvan rakentumiseen.

Tutkimusaineistoni tarjoaa perinteisestä poikakuvasta poikkeavan vaihtoehdon, joka asettuu hegemonisen maskuliinisuuden ja dikotomisen sukupuolijärjestelmän asettamassa viitekehyksessä kauemmaksi stereotyyppisen hypermaskuliinisen poikahahmon mallista. Hahmot tarjoavat herkän, kiltin ja tunteellisen sankarihahmon samastumiskohteeksi. Tutkimusaineisto sivuaa vahvasti myös nykypäivän ulkonäköpaineita, joita jo nuoret lapset kohtaavat, liittyen ylipainoon. Vaikka ylipainoisuus yleistyy jatkuvasti, se nähdään edelleen yksilön arvostusta heikentävänä tekijänä, mikä vaikuttaa väistämättä myös lasten käsitykseen omasta kehostaan ja suhtautumiseen kanssaihmisiin. Myös aineistossa ylipaino esitetään ominaisuutena, joka väistämättä altistaa yksilön kiusaamiselle ja heikentää tämän sosiaalista valta-asemaa. Epätodennäköinen sankari voi kuitenkin saavuttaa merkittävyyden ja arvostuksen ryhmässä sinnikkyydellä ja vahvasti maskuliinisuuden rakentumiseen liitettyjen urotekojen, eräänlaisten miehuuskokeiden avulla. Mediaesitysten representaatiot sukupuolesta käyvät jatkuvaa vuoropuhelua todellisen maailman sukupuolikäsitysten kanssa sekä toisintaen että muokaten niitä. Elokuvissa toistetaan usein sukupuolistereotypioita, mutta niissä piilee myös mahdollisuus toisenlaisiin toistoihin, jotka parhaassa tapauksessa tarjoavat moninaisempia samastumismahdollisuuksia erityisesti lapsille, jotka vielä rakentavat sukupuoli-identiteettiään.